Samaan aikaan yhä enemmän pohditaan sitä, onko  viimeiset 20 vuotta maailmaa hallinnut rahan keinottelutalous tullut tiensä päähän. Kun tavaroita vaihdetaan tiedetään tavaravaihdon välineet ja lopputulos. Rahan keinottelutaloudessa ei pitkään aikaan kukaan ole tiennyt riittävän täsmällisesti omia ja muitten rahoja veloista ja vakuuksista puhumattakaan. 

Espanjassa tilanne kuumenee  kesää kohti viikko viikolta.Noin miljoona myymätöntä asuntoa alkavat polttaa mm. saksalaisten sijoittajien käsissä entistä enemmän, koska tänä vuonna erääntyy suuri osa rakennuskuplaa rahoittaneista viiden ja 10 vuoden  pankkilainoista. Asuntokauppa ei käy, koska kukaan ei osta entistä asuntoa. Suomalaisten (20 000) asuttamalla Aurinkorannikolla puolivalmiitten kerrostalojen  edustalla seisovat samat nostokurjet vuodesta toiseen. Espanjan työttömyys on 25 % ja nuorisotyöttömyys yli 50 %.

Yli 20 vuotta maailma on elänyt rahakaupassa pimeätä keinottelun  aikaa. Tietokoneilla rahoja kuvaavat luvut kasvavat, mutta samaan aikaan kaikki on hämärtynyt mm. erilaisten johdannaisten, mustan rahan sekä muun rahakeinottelun vuoksi. Kreikassa tapahtunut ja tapahtuva keinottelu on tästä vain yksi esimerkki. Kreikka on ollut vuosisatojen aikana Turkin, Englannin ja sotilasjuntan vallan alla. Näille vallanpitäjille kansa ei ole halunnut maksaa veroja. Tätä taustaa vasten on helpompi ymmärtää kreikkalaisten suhtautuminen veronmaksuun valtiolle tai kieroilu EU-organisaatioille. Tällaista vuosisatojen veronmaksun välttämissysteemiä on hyvin vaikea muuttaa nopeasti. Ainakin nyt se on hankalaa, koska kansa köyhtyy kuukausi kuukaudelta. Toivomme Kreikassa tapahtuvaksi  parasta mutta varautukaamme myös pahimpaan.

Politiikan ja talousajattelun tuulet alkavat kääntyä ahneuden ja keinottelun jälkeen. Rahan keinottelun talous unohti sosiaaliset näkökohdat. Perinteinen tunnuslauseeni “Ihminen on tärkein” pätee rahatalouden kriisin ongelmiinkin ja uudenlaisen rahatalouden synnyttämiseen.

Lahden kaasutinlaitos maksaa noin 160 miljonaa. Siihen on saatu valtion avustusta 15 miljoonaa ja EU-avustusta 7 miljonaa. Euroopan investointipankki ja Pohjoismaiden investointipankki on merkittävimmät lainoittajat. Lahden kaasutuslaitos on herättänyt jo nyt laajaa kansainvälistä huomiota. Metso Oyj ja Siemens ovat merkittävimmät kaasutuslaitoksen toteutuksen yhteistyökumppanit. Iso kiitos ja sydämelliset onnittelut kaikille uuden laitoksen hyväksi työskenneille.

Kreikka on kova pala euromaille ja EU:lle. Kreikka heijastelee myös Ranskan pankkikiriisiin. Ranska ei vetäytynyt Kreikan ja Italian korkeatuottoisista lainapapereista muiden tavoin, kun pankkikriisi alkoi syventyä. Ranska on Saksan ohella pankkkikriisin avainmaita. Ranskan uusi presidentti Franqois Holland esitti pankkikriisistä kärsineiden valtiotalouksien  talouskurisopimuksen avaamista. Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi jyrkän EI:n. Euromaiden parlamentit ja kansalaiset ovat saamassa  mittansa täyteen jatkuvista uusista uhrauksista muiden aiheuttaman pankkikriisin rahoittamiseksi tai takuiden antamiseksi.

Saksalaiset lienevät merkittävä sijoittaja Espanjan ylipaisuneilla asunto-ja kiinteistömarkkinoilla. Noin 1 miljoonaa asuntoa on myymättä. Asuntojen ja kiinteistöjen hinnat laskevat ja sitä myöten myös vuokrataso. Työttömyys on 25%.n paikkeilla ja nuorisotyöttömyys yli 50%:ia Espanjassa. Noin 2 miljoonaa espanjalaista on vailla mitään tuloja. Perhe on espanjalaisten tärkeä sosiaaliturva. Espanjan ongelmat heijastelevat pankkikriisiin  huomattavasti enemmän kuin kaikki muut kriismaat Kreikka, Portugali ja Irlanti yhteensä.

Suomen pankkikriisin seurauksena  säästöpankkijärjestelmä ja suurimmat liikepankit ja työväenliikkeen taloudelliset laitokset  kaatuivat.  Lisäksi massatyöttömyys ja sosiaaliturvan leikkaukset jättivät suomalaiseen yhteiskuntaan kauaskantoiset ja syvät jäljet. Tähän euromaat ja EU ovat menossa. “Vahva rahoituspohja ja kasvu”, ovat Merkelin hyviä iskulauseita,mutta mitä teet käytännössä? Espanjan pankkien ensimmäinen iso ruumis lienee Bankia-konserni, jonka roskaluotot ja ongelmaomaisuus ovat lähes 32 miljardia. Tutulta kuulostavia  tilanteita nämä ovat  90-luvun Suomesta, kun valtioneuvostossa pankkikriisin epätoivoinen hoito kuului vastuulleni. Seuraamme vakavina tilannetta, ja toivomme Suomen pärjäävän.

Jouko Skinnari puhumassa Lahden torilla Euroopan vakavasta tilanteesta.

Oikeuskansleri puuttui perustellusti puolustusministeri Stefan Wallinin salailuun puolustusvoimien ns. uudistuksessa. Aivan kuin varuskunnat voitaisiin lakkauttaa salaa niin,ettei kukaan huomaa. Sotkuinen on tilanne myös säätiöissä. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ei näytä pitävän kiirettä säätiöitten epäkohtien korjaamisessa.

Tilannetta kuvaa hyvin myös se, että keskustelu avoimmuudesta ja vaatimus siitä, ettei saa salata esimerkiksi Lahden Hennalan varuskunnan lakkauttamisehdotuksen perusteita, leimataan helposti populismiksi.

Kiinassa ovat koko ajan maailman johtavimmat yritykset parhaine tuotteineen ja ratkaisumalleineen. Kaikki tämä on noin 1,3 miljardin ihmisen ulottuvilla. Suomikin on näissä kisoissa mukana joka päivä. Olemme vähitellen tunnettu pikku tekijä Kiinassa. ” Suomi ja Kiina yhdessä ovat 1,3 miljoonaa ihmistä. Siksi meitä kahta yhdessä  ei voi noin vain sivuuttaa ratkaistaessa maailman kohtaloita”, sanoin monessa paikkaa kiitospuheessani. Hymyillen kiinalaiset ottivat myönteisesti tämän vertaiskuvan vastaan.

Kiinassa on vähän sama kuin USA:ssa. Washingtonissa on selvä hallinnon ja kaikkivoipaisuuden leima. Washingtonissa on oltava viran puolesta aina hymyilevän itsevarmoja, että hyvin menee -ainakin huomenna. New Yorkissa kohtaat pankkimaailman realiteetit. Vuonna 2005 tammikuussa New Yorkin pohjoismaiset pankkikiirit ennustivat,mitä USA:ssa tulee todella tapahtumaan. Näin on käynyt USA:n vyörymäisen ylivelkaantumisen ja dollarin heikkennemisen myötä. Pysähtyykö tämä koko maapalloa koskettavaan taloudelliseen kaaokseen ja hyberinflaatioon? Syntyy maailmanlaajuinen uusjako, jossa rikastumisten vastapainona on massatyöttömyys, tuloerojen kasvu ja esimerkiksi USA:n maailmanpoliisin roolin kaventuminen?

Espanjassa sain pääsiäisenä nähdä, kuinka nostukurjet ovat jähmettyneet puolivalmiitten kerrostalojen kylkeen muistuttamaan siitä, millaista ylirakentamista  suurpankit rahoittavat. Espanjassa on rakennettu kansainvälisten suurpankkien lainoilla asuntoja älyttömästi yli kansalaisten ja turistien tarpeen. Myymättömiä asuntoja on ainakin 700 000 tai sitten jopa 1,2 miljoonaa. Kuvaa hyvin tilannetta kreikkalaiseen malliin , että kukaan ei oikein tiedä. Näitä pankkien lainottajien ja velkarahalla rakentaniden bisnesihmisten virheitä euromaiden veronmaksajat pannaan nyt maksamaan.

Kiinassa puhuttiin aivan oikein pankkikriisistä. Kiinalaisten mielestä EU saa hoitaa itse omat pankkikriisinsä  ja kukin valtio omat velkansa. Kiina on osallistunut ja voi jatkossakin osallistua harkiten joihinkin  erityistukipaketteihin Euroopassa. Mutta pääasiassa Kiina hoitaa pankkikriisiä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kautta. Kiina keskittyy nyt kansansa ostovoiman nostamiseen 50%:iin BKT:sta. Kansan ostovoiman ja  sosiaaliturvan rakentamisessa Kiinalla on iso haaste.

Runoilija Risto Ahdin kanssa päätimme perustaa Lahden Runomaraton ry:n 30 vuotta sitten junamatkalla Lahdesta Helsinkiin. Junassa kaikki syntyi, koska silloin matka kesti kaksi tuntia. Oikoradan aikaan alle tunnissa kaikki on vaikeampaa. Runo tuli Ristolta nimeen ja minulta urheiluihmisenä maraton. Kolme maratonia juoksinkin: paras aika oli Helsinki Cityssä 3.40.

Mutta nyt runoon. Kirjoita runo netissä kilpailussa sivuilla runomaraton.com.Voit voittaa rahaa. Runosi voi löytyä ensi joulun markkinoille ilmestyvästä runokirjasta. Sen toimittaa Risto Ahti runokilpailun parhaimmista runoista. Voit äänestää parhaimmaksi katsomaasi runoa ja voittaa siinäkin rahaa. Voit osallistua runokilpailuun myös ruotsiksi.

Palasin juuri Kiinasta , Pekingistä ja Shanghaista. Suomalaisia ja kiinalaisia on yhteensä yli 1,3 miljardia. Suomi ja Kiina yhdessä on kova juttu. Meitä ei voi niin vain sivuuttaa tehtäessä ihmiskuntaa koskettavia ratkaisuja. Kerroin runokilpailusta kiinalaisille Shanghaissa kävelykadun karaoketapahtumassa. Lupasivat osallistua. Mitenkähän ensimmäiset  miljoona runoa Kiinasta  mahtuvat nettiin?

Valtioyhtiöitten johtajat nostavat ylisuurta palkkaa ja tosi korkeita yksityisiä lisäeläkkeitä sekä jäävät eläkkeelle 60-vuotiaina. Vaikka valtioyhtiöitten osakekurssit ovat romahtaneet, etuudet eivät johtajilla ja muilla avainhenkilöillä vähene. Röyhkeys ja ahneus rehottavat oikein kunnolla. Luulisi hävettävän kävellä omalla työpaikalla ja muutoin julkisesti. Ei tarvitse mennä kehitysmaihin nähdäkseen, miten kansan varoja tuhlataan samaan aikaan kun toiset kiristävät vyötä yhteiseksi hyväksi.

Johdan eduskunnan valtiovarainvaliokunnan työ-ja elinkeinojaoston 10 henkistä valtuuskuntaa Kiinaan 21.-28.3. Pekingiin ja Shanghaihin. Matkalla tapaamme Kiinan kansankongressin ja valtiovarainvaliokunnan johtoa, energia-, asunto-ja aluehallintoministereitä ja Kiinan keskuspankin johtoa Pekingissä ja vastaavasti Shanghain johtavia poliitikkoja ja virkamiehiä. Suomalaisten yritysten johtoa Nokiasta alkaen tapaamme runsaasti matkan aikana saadaksemme viimeisimmät viestit siitä, miten meillä menee Kiinassa.

Kiinan suurlähettiläs Xing Huang kävi 14.3. eduskunnassa informoimassa valtuuskuntaamme Kiinan ajankohtaisilla asioilla. DigiEcoCityn toimitusjohtaja Mauri Tommila selvitti meille kahden merkittävän kaupunkihankkeen Gongqingin ja Danyangin toteuttamista digitaalisin ja ekologisin ratkaisumallein. Esimerkkikaupungit valmistuvat viimeistään viiden vuoden päästä kaiken maailman ihmeteltäviksi. Lahden tiede-ja yrityspuistosta elinkeinoministeriöön strategisiin johtotehtäviin siirtynyt Mari Panzar-Kallio kävi läpi ajankohtaisia ympäristöteknologia yms. menestyshankkeitamme Kiinassa. Odotamme investointeja Kiinasta Suomeen. Katsotaan, mitä saamme matkallamme aikaiseksi.

Johtamaani valtuuskuntaan kuuluvat Kimmo Sasi, Esko Kurvinen, Mika Lintilä, Marjo Matikainen-Kallström, Kari Uotila, Ville Vähämäki ja Juha Väätäinen sekä valiokuntaneuvos Hellevi Ikävalko ja tulkki Merja-Riitta Kalliomäki.

Maailmaa valmistellaan kaaokseen,jolla talouden valtarakenteet virheineen loppujen lopuksi murskautuvat ja syntyy puhtaammalle pöydälle maailmantalouden uusjako? Deflaation ja stagnaation pelosta kaaosta synnyttäneet syylliset ja myös syyttömät uskovat mm. setelirahoituksen voimaan USA:n keskuspankin  FED:n johdolla. Raju inflaatio on monille tutumpi hallita kuin muut vaihtoehdot. Ilman inflaatiota pelkästään kiusallisilla veronkorotuksilla ja leikkauksilla eivät vallassa olevat pärjää, koska G 20-maiden viitoittama pankkitukitie vaatii jatkuvasti lisää ja lisää veronmaksajien rahaa. Saksan ja EKP:n johdolla euroalue koettaa pyristellä  rajua inflaatiota vastaan.

Saadaksemme oikeat mittasuhteet em. rahantarpeelle Espanjan Santander-pankki on taseeltaan noin 1250 miljardia. Yksistään Euroalueella Deutsche Bank ( 2 200 miljardia), Ranskan BNP Paribas (2 000 miljardia), Britannian Barclays (1 800 miljardia) ja Ranskan Group Credit Agricole ( 1 800 miljardia) ovat suurempia. Suomessa pankkikriisin 1990-luvulla yhtenä päivänä päätettiin lopettaa järjetön rahankylvö. Silloin kuolemattomiksi julistetut Kansallispankki KOP ja liikepankki SYP sekä säästöpankit menivät konkurssiin. Suomi toipui aika nopeasti,vaikka vaurioita jäi monien kuolemaan asti ja yli näiden päivien.

Nyt eurovaltiot ja niiden syyttömät kansalaiset pannaan kuriin leikkauksilla ja veronkorotuksilla.Mutta suuria virheitä ja ylivelkaantumisiin johtaneita luottopäätöksiä tehneet  pankit ja niiden johtajat saavat lisää veronmaksajien rahoja. Miksi pankit eivät pidä itse taseita kunnossa kuten muutkin yritykset? Voi aikoja,voi tapoja.

Eduskunnan budjettimietinnössä 2012 ( eduskunta.fi,valtiovarainvaliokunta,2011 mietinnöt, työ-ja elinkeinoministeriö) korostetaan Venäjän merkitystä Suomelle kaupassa, työllisyydessä ja muunkin yhteiskunnallisen toiminnan sektoreilla. Hallitukselta vaaditaan eduskunnalle Venäjä-selonteko,jossa nämä tärkeät asiat vastauksineen ja budjettirahoineen tulevat esille.

Nyt Venäjä-yhteistyö on erityisen aiheellista, koska perinteiset vientimaamme eivät vedä odotetusti. Suomalaisten yritysten on päästävä Venäjän markkinoille. Erityisesti pienten ja keskisuurten osalta tarvitaan myös yhteiskunnan panostusta.Yritysten kannalta tärkeitä mutta sinänsä pieniä lisäyksiä ja muutoksia valtiovarainvaliokunnan työ-ja elinkeinojaosto teki osaltaan tuon merkittävän Venäjä-peruslinjauksen lisäksi.

Viljakaisen esimerkkiä noudattaen:” Jos suomalaiset yritykset haluavat lähteä lentoon,niiden pitää lähteä lentoon myös Venäjällä”. Ottakaamme esimerkkiä S-ryhmästä, Stockmannista, Fortumista ja Fazerista.