Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari ti 29.6. ydinvoiman lisärakentamisesta mietinnön esittelypuheenvuoro

Kuva eduskunnan täysistunnosta 29.6.2010, Jouko esittelee euduskunnalle talousvaliokunnan mietintöä lisäydinvoiman rakentamisesta. Taustalla esitystä kuuntelee ministeri Mauri Pekkarinen.

LISÄYDINVOIMA VARMISTAA SÄHKÖN SAANNIN SEKÄTYÖTÄ, INVESTOINTEJA JA SIJOITUKSIA SUOMEEN 

Tässä eduskunnassa yli 3 vuoden aikana energia-ja ilmastoasiat ovat olleet esillä mm. 2008 selonteon, käsittelyssä olevan tulevaisuusstrategian, kymmenien lakien sekä EU-asioitten muodossa.Talousvaliokunta, muut erikoisvaliokunnat ja täysistunto ovat perehtyneet monissa eri yhteyksissä energia-ja ilmastoasioihin sekä Suomessa vuosikymmeniä käytettyyn ydinvoimaan ja siihen liittyviin ydinjätekysymyksiin. Nykyinen talousvaliokunta on tutustunut energia-asioihin sekä talouden menestysedellytyksiimme Kiinassa ja Intiassa sekä Venäjän merkittävillä talousalueilla Jekaterinburgissa ja Rostovissa. Kotimaassa Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta ja Eurajoki, Etelä-Savo ja Lappi ovat esittäneet omia ratkaisujaan energia-ja ilmastotavoitteissaan, työllisyydessä sekä yritystoiminnan menestymisessä.

Valtioneuvoston periaatepäätös ydinvoiman lisärakentamisluvista sekä ydinpolttoaineen loppusijoituksesta on ollut tiiviissä käsittelyssä talousvaliokunnan lisäksi ympäristövaliokunnassa, työelämä-ja tasa-arvovaliokunnassa, maa- ja metsätalousvaliokunnassa, hallintovaliokunnassa, tulevaisuusvaliokunnassa sekä sosiaali -ja terveysvaliokunnassa. Kaiken kaikkiaan asiantuntijoita on kuultu 220, joista talousvaliokunnan osuus on 84. Talousvaliokunta ja ympäristövaliokunta järjestivät 21.5. kaikille kansanedustajille avoimen kuulemistilaisuuden eduskunnan auditoriossa, jossa elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, valtionvarainministeriö ja hakijayhtiöt sekä professori Peter Lund perustelivat kantojaan valtioneuvoston periaatepäätöksiin. Asiantuntijoita on ollut ydinvoiman puolesta ja ydinvoiman lisärakentamista vastaan. On kuultu ydinvoimapaikkakuntia, myös mahdollisia ydinvoimalaitosten lähiasukkaita.  

Suuri kiitos talousvaliokunnalle ja muille valiokunnille, asiantuntijoille sekä mietintöä ja lausuntoja laatineille valiokuntaneuvoksille.    

Ratkaistaessa ydinvoiman lisärakentamista lähtökohtana on: 

-         Vastata ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin. Otetaan huomioon

• eduskunnan hyväksymät, ilmasto- ja energiastrategian tavoitteet
• energian loppukulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun,
• uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden lisääminen
• riittävän ja kohtuuhintaisen sähkönsaannin turvaaminen. Tuontiriippuvuuden katkaiseminen sekä päästöttömän ja vähäpäästöisen tuotannon lisääminen kustannustehokkaalla tavalla
• ydinvoimaa ei rakenneta pysyvää vientiä varten

• EU:n asettamat velvoitteet

• Suomessa on turvattava riittävä sähkönsaanti ja sen avulla ulkomaiset ja kotimaiset sijoitukset ja investoinnit Suomeen. Näin voidaan tukea työllisyyttä ja kansalaisten hyvinvointia Suomessa.

 Tarve sähköntuotannon lisäkapasiteetille? 

-         Valiokunta on ensin selvittänyt, onko lisäkapasiteetille ylipäänsä tarvetta. On päädytty lopputulokseen, että vaikka kokonaisenergiakulutus saataisiin pysäytettyä ja käännettyä jopa laskuun, tulee yhteiskunnan sähköistyminen merkitsemään sähkön käytön suhteellisen osuuden kasvua.

Sähkön kulutus energian kokonaiskulutuksesta on lähes puolet. Teollisuus, pääasiassa metsäteollisuus, kemianteollisuus ja metallinjalostus, käyttivät viime vuonna sähköstä lähes puolet. Toisen puolen käytti asuminen, maatalous, rakentaminen ja palvelut. Suomen sähkönkäyttöön vaikuttaa suuresti teollisuuden vahva osuus elinkeinorakenteessa ja Suomen pohjoinen maantieteellinen sijainti. Viennin kilpailukyvyn turvaamisessa on otettava huomioon, että Suomi on suhteellisen kaukana päämarkkina-alueista, pääasiassa merikuljetusten varassa. Kohtuuhintainen energia kompensoi muita kilpailijamaita korkeampia kustannuksia. 

Sähkön tarvetta lisäävät myös tuontiriippuvuudesta pääseminen ja vanhentuvan kapasiteetin korvaaminen.

Valiokunta pitää saadun selvityksen perusteella valtioneuvoston periaatepäätöksiin liittyviä kokonaiskapasiteetin lisäysarvioita perusteltuina. Perusvoiman kokonaistarvetta on kahden suuren ydinvoimalan verran, vaikka ehdottoman välttämättömät uusiutuvan energian lisäystavoitteet sekä energiatehokkuuden ja energian säästön suunnitelmat toteutetaan.

Talouden taantuma laski sähkönkulutuksen noin 81 TWh:iin, mutta mietinnössäkin mainittujen tietojen mukaan kuluvan vuoden kokonaiskulutus on nousemassa 84 TWh:iin. Kuluvan vuoden ennakkotiedot osoittavat, että energian kokonaiskulutus kasvoi 12 % ja sähkön 7 %. Päästöt kasvoivat lähes 20 %. Suomi on edelleen sähkön nettotuoja. EU-maista vain Suomi ja Luxemburg ovat tuontiriippuvaisia.

Miten vaje katetaan?

Perusvoiman lisäystarve voidaan teoriassa kattaa joko lisäämällä vesi-, tuuli- tai ydinvoimaa taikka hiililauhteen tai sähkön ja lämmön yhteistuotantoa CHP. Koska tavoitteena on sähkön tuontiriippuvuuden poistaminen, ei tilannetta voida ratkaista sähkön tuontia lisäämällä. Eikä sähkön tuonti esim. Venäjältä tulevaisuudessa olisikaan mahdollista Venäjän omat tarpeet huomioon ottaen, eikä ainakaan halvalla.

Vesivoiman merkittävä lisärakentaminen ei ole nykysääntelyn puitteissa mahdollista.

Ilmastotavoitteiden täyttämiseksi hiililauhteen tuotannosta halutaan perusvoimana päästä kokonaan eroon. Varavoimana hiililauhdetta tarvitaan. 

Tuulivoiman massiivinen lisääminen olisi nykyteknologian puitteissa yhteiskunnalle erittäin kallista. Se vaatisi tuekseen merkittävää säätövoimakapasiteettia. CHP-tuotannon huomattava lisääminen puolestaan edellyttäisi ollakseen kustannustehokasta, että tuotannosta syntyvälle lämmölle löytyy kysyntää. Erityisesti lämmitykseen liittyvät energiatehokkuustoimenpiteet huomioon ottaen talousvaliokunta ei pidä vaihtoehtoa realistisena.

Jäljelle jää ydinvoima, jonka ilmastovaikutukset ovat positiiviset ja joka on tuotantokustannuksiltaan ja toimitusvarmuudeltaan erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto. Jo pelkkinä investointeina ydinvoimahankkeilla on huomattava kansantaloudellinen vaikutus puhumattakaan alueellisista vaikutuksista työllisyyteen ja talouteen laajemminkin.

Ydinvoimatuotannon hyödyt ja haitat 

Mietinnössä on seikkaperäisesti käyty läpi ydinvoimatuotannon hyötyjä ja haittoja. Kaikkiin energian tuotantomuotoihin liittyy riskejä.

Haitat 

Merkittävimmät ongelmat kohdistuvat mahdolliseen ydinonnettomuuteen ja sen seurauksiin sekä lopullisesti vielä ratkaisemattomaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen.

Ydinonnettomuuden riskiä ei voida täysin sulkea pois, mutta sen todennäköisyyttä voidaan pienentää huomattavasti uuden teknologian avulla. Säteilyturvakeskuksella on kansainvälisestikin arvioituna huippuosaamista ja OL3-rakentamisesta saadut kokemukset ovat sitä vain lisänneet.

Ydinjäteongelma on ollut ja on olemassa ilman lisärakentamistakin. Ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen liittyvissä ratkaisuissa ollaan Suomessa jo hyvin pitkällä. Tämä ei poista tarvetta jatkaa tutkimustyötä valitun ratkaisun edelleen kehittämiseksi tai täysin uuden vaihtoehdon, kuten syväkairauksen, selvittämiseksi. Suomen kallioperä sopii tuhansien jääkausien kokemuksesta vakautensa ja yhtenäisyytensä puolesta erinomaisesti loppusijoittamiseen. Suurimmaksi ongelmaksi on nähty kysymys siitä, kuinka syvälle noin 100 000 vuoden sykleissä toistuvan jääkauden aikainen ikirouta yltää. Tätä tutkimusta samoin kuin kuparikapseleiden käyttäytymistä jatketaan edelleen. Rakennuslupavaiheessa tätä kysymystä tullaan selvittämään tarkoin.

Ydinvoiman rakentamisesta ja käytöstä aiheutuu jonkin verran ympäristöhaittoja. Jo tehdyissä suhteellisen laajoissa selvityksissä on kuitenkin arvioitu, että hyvällä suunnittelulla vaikutusten arvioidaan rajautuvan suhteellisen pienelle alueelle. Ympäristöhaittojen vähentämistä edellytetään jatkoluvissa.

Voimalaitosten haltijat vastaavat kaikesta ydinjätehuollosta, kuten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikan rakentaminen, polttoaineen ja matala-aktiivisen jätteen loppusijoittaminen, rakennusten purkaminen ja lopuksi voimalaitospaikan maisemointi. Sitä varten voimalaitosten haltijat maksavat jatkuvasti maksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon. Rahastossa on oltava aina varoja katteena senhetkistä tilannetta vastaava määrä.

Hyödyt (mm.)

- ydinvoimatuotanto ei aiheuta kasvihuonekaasu- tai pienhiukkaspäästöjä

- se on kustannustehokas tuotantotapa

- se toteutetaan markkinaehtoisesti

- varmana perusvoiman tuotantomuotona se turvaa teollisuuden, palvelujen ja kotitalouksien sähkönsaantia

- sen rakentamisella ja käytöllä on merkittäviä positiivisia kansantaloudellisia ja aluepoliittisia vaikutuksia

- yhden ydinvoimayksikön rakennusaikaisen työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan n. 30 000 henkilötyövuotta.

- pysyvä kotimaisen työllisyyden lisäys olisi n. 10 000 henkilötyövuotta.

- tavoitteena on oltava suomalaisten ammatti-ihmisten ja osaajien mahdollisimman laaja hyödyntäminen. Urakoiden tarjouskilpailut on järjestettävä niin, että suomalaisilla yrityksillä on reaaliset ja tasapuoliset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun.

Periaatepäätökset 

Ydinenergialaki edellyttää, että käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamista koskeva kysymys ratkaistaan aina omalla periaatepäätöksellä. Fennovoiman osalta eduskunta saa näin hyväksyttäväkseen tai hylättäväkseen myöhemmin valittavan ratkaisun, jonka teolle periaatepäätöksessä on asetettu tiukat aikataulut.

Mietinnössä on tuotu esille laajaan asiantuntijakuulemiseen perustuen kaikkien hankkeiden osalta edelleen selvitettäviä kysymyksiä. Yhdenkään niistä ei kuitenkaan ole katsottu olevan sellaisen, joka estäisi periaatepäätösten hyväksymistä.

Talousvaliokunta esittää valtioneuvoston periaatepäätöksen Teollisuuden Voima Oyj:n hakemuksen ydinvoimayksikön rakentamisesta jäävän voimaan äänin 12-4,siihen liittyvän Posiva Oy:n hakemuksen ydinpolttoaineen loppusijoituksesta 13-4 sekä Fennovoima Oy:n ydinvoimayksikön rakentamisen periaatepäätöksen sellaisenaan voimaan jäämistä äänin 13–4. 

Kuvassa talousvaliokunnan ryhmien edustajat valiokunnan tiedotustilaisuudessa 23.6.2010 kertomassa tiedotusvälineille valiokunnan ryhmien ja jäsenten kannoista ja valiokunnan päätöksistä lisäydinvoiman rakentamiseen.

Ponnet          4 kpl 

Talousvaliokunnan mietinnön mukaisesti valtioneuvoston periaatepäätöksen hyväksyminen ponsineen varmistaa sähkön saannin sekä työtä ja kotimaisia ja ulkomaisia investointeja sekä sijoituksia Suomeen.