Julkaisut

Pentti Arajärvi ja Jouko Skinnari tarkastelivat yhteisessä julkaisussaan Euroopan taloudellista yhdentymistä, työelämää ja sosiaaliturvaa. Euroopan poliittinen ja taloudellinen tilanne on sen jälkeen muuttunut häkellyttävällä nopeudella. Suomalaisten kannalta keskeistä on sopimus Euroopan talousalueesta ETA:sta ja sen vaikutuksista jokaisen kansalaisen, yrityksen ja viranomaisen toimintaa. Julkista keskustelua leimaa myös Suomen hakemus EY:n jäseneksi.

Euroopan yhdentymisen ja sen ajankohtaisen tilanteen ovat tekijät koonneet julkaisuksi Uusi Eurooppa ja Suomi. Kirjassa tarkastellaan Euroopan talousalueen, Euroopan yhteisön ja muiden kansainvälisten päätöksentekojärjestelmien vaikutusta Suomeen ja Suomen osuutta niissä. Mitkä ovat vaikutukset ihmisten arkeen, liikkumiseen Euroopassa, työelämän kysymyksiin, sosiaaliturvaan ja terveyspolitiikkaan?

Teos on välttämätön tietopaketti kaikille Euroopan taloudellisesta yhdentymisestä kiinnostuneille, työelämän, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, luottamushenkilöille ja opiskelijoille.

Arajärvi Pentti, Skinnari Jouko: “Uusi Eurooppa ja Suomi – Euroopan taloudellinen yhdentyminen, työelämä, sosiaali- ja terveysturva”, Sosiaaliturvan keskusliitto, 1993


EUROOPPA JA SUOMI -kirja on merkittävä teos Suomen ajasta ennen liittymistä Euroopan Unioniin 80- ja 90-lukujen vaihteessa. ETA- sopimuksesta neuvoteltiin. Kirja sai suurta huomiota, koska se oli laatuaan ensimmäinen ja monien nykyisinkin merkittävien asiantuntijoiden kanssa saatu aikaan. Kirja antaa vastauksen monia suomalaisia askarruttaviin kysymyksiin yhdentyvästä Euroopasta. Miten käy suomalaisten EY-direktiivien Euroopassa? Miten estämme, ettei meistä itsenäisen Suomen kansalaisista, entisistä Ruotsin ja Venäjän alamaisista, tule Euroopan Yhteisöjen alamaisia? Mikä on Suomen Eduskunnan asema?

Tavallisen ihmisen ongelmat kohdusta hautaan on istutettu uuden Euroopan poliittiseen ja taloudelliseen kokonaisuuteen mm. Brysselin, Bonnin, Pariisin, Lontoon ja Moskovan näkökulmista. Erityisesti on pohdittu työelämää ja sosiaalista turvallisuutta. Miten käy Sinun? Tämä teos on välttämätön Euroopan yhdentymisestä kiinnostuneille, työmarkkinajärjestöjen aktivisteille, sosiaalialan ammattilaisille eli käytännössä jokaiselle suomalaiselle. Nyt se on myös merkittävä osa Suomen historiaa. Kirja on ollut myös oppikirjana korkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa.

Arajärvi Pentti & Skinnari Jouko: “Eurooppa ja Suomi – Euroopan taloudellinen yhdentyminen, työelämä ja sosiaaliturva”, Sosiaaliturvan keskusliitto, 1990


LASISOTA – kirja on historiallinen kuvaus suomalaisen elinkeinotoiminnan kansainvälistymisestä. Ketkä ovat lasisodan kenraalit? Mitä tekee monikansallinen jättiläisyritys Pilkington Suomessa? Jatkuuko tasolasin valmistus Lahden lasitehtaassa? Miten käy Arabian posliinitehtaan? Entä Riihimäen lasitehtaan?

Suojaavatko EEC-lait kotimaista tuotantoa ja työpaikkoja? Kantaako suomalainen teollisuus vastuunsa? Mikä on alan seuraava uhri? Tässä kerrotaan mm. Lahden lasityöntekijöiden taistelusta omista työpaikoistaan. Lahden lasitehtaan kohtalo ratkesi Kalevi Sorsan hallituksen valtiovarainministeri Ahti Pekkalan ja erityisesti kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblomin toimesta. Kirja etsii vastauksia työntekijöiden kysymyksiin. Lasisodan tärkeimmille osapuolille on annettu puheenvuoro. Kaikkia vastauksia ei ole vielä saatu. Sota jatkuu. Asia on tärkeä jokaiselle suomalaiselle. Mikään ei ole kuin ennen.

Pekka Aro on tehnyt merkittävän elämäntyön Suomen ja maailman palkansaajien hyväksi mm. Kansainvälisessä Työjärjestössä ILO:ssa. Pekka menehtyi työtehtävissä Kiinassa Sarsiin keväällä 2003.

Aro Pekka, Skinnari Jouko: “Lasisota”, Tammi, 1977.


VARUSMIEHEN KÄSIKIRJA. Kolmesti vuodessa marssii toistakymmentä tuhatta nuorta miestä epätahdissa ensi kertaa varuskunnan portista sisään. Monille lähes vuoden kestävä uudenlainen elämä on edessä. Sen luonteesta tiedetään toverien tarinoinnin perusteella jotain. Tämä tieto on monesti vahvasti höystettyä pikku yksityiskohtaa. Toisaalta virallisten tietolähteiden välittämä kuva on kovin kiillotettu.

Tässä huutomerkissä asiantuntijat selittävät mm. miten punttauksesta käytännössä rangaistaan, mihin perustuu alikersantin käskyvalta alokkaaseen, kuka saa kotiuttamisrahaa, kuinka on toimittava kuulustelussa. He selvittävät myös, miten varusmies voi tehokkaimmin puolustaa oikeuksiaan ja mitä ovat varusmiestoimikunnat ja Varusmiesliitto. Kirjoittajien yhteisenä virikkeenä on pyrkimys varusmiesten aseman parantamiseen ja puolustuslaitoksen kehittämiseen. Varusmiehen käsikirja antaa tietoja asevelvollisuusajasta varusmiehen näkökulmasta katsoen. Se puhuu asioista, jotka ovat tärkeitä kaikille varusmiehille joka päivä alkaen ensimmäisestä säikäytysherätyksestä ohi on- päivään ja vielä sen jälkeenkin. Kirja on merkittävä osa yli 30-vuotiaan Suomen varusmiesliiton historiaa.

Halonen Ilpo, Skinnari Jouko: “Varusmiehen käsikirja”, Tammi, 1973

Kommentointi on suljettu.