< takaisin

POLITIIKAN VIIKKO

Jouko Skinnari:

RUNOMARATONEISSA

RUNOJA LAPSILLE

JA AIKUISILLE.

Lahden Runomaraton on 13. kerran Mukkulan tammien alla. Lauantaina 1.7. klo 12 alkavat maksuttomat runomaraton sekä lasten eläimellinen satumetsä. Sitten vuoden 1982 runomaratonin aloittaessa, on runouden merkitys Suomessa kasvanut. Runotapahtumia ja runokilpailuja järjestetään ympäri Suomea. Kirjojen tekemisessä ja kustantamisessa Lahden Runomaratonin 12 kirjan sarjaa ei mikään muu järjestö ole pystynyt saamaan aikaan. Myös lasten oma tapahtuma on aika ainutlaatuinen.

Lauantain maratonilla runot, kansat ja kulttuurit kohtaavat puoleen yöhön asti. Sanomisen taito on tärkeä asia. On kyse runosta tai laulun sanoista, viesti menee nasevalla ja älyllisellä sanonnalla perille. Runolla on mm. arabimaissa ja erityisesti islaminuskoisilla alueilla oma kulttuurinen painoarvonsa verrattuna elokuvaan tai kuvataiteeseen. Runojen, lausujien ja muiden ohella mm. teatteriohjaaja Ritva Siikala pystyy kutomaan yhteen niin itää, länttä, etelää ja pohjoistakin.

Minä lausun kulttuuriministeri Tanja Saarelan tervehdysrunon. Myös kaupunginjohtaja Tarmo Pipatti esittää omansa. Sitten tulevatkin runouden ammattilaiset.

* * *

Perjantai-illan Globaali runo -seminaarissa on esillä mm. arabiankielinen, venäläinen ja japanilainen runous. Professori Jaakko Hämeen-Anttila osaa selvittää mielenkiintoisella tavalla arabiakielisen runouden saloja. Hänen entinen kielenopettajansa ex-lehtori Faruk Abu-Sacra tuo elävää arabielämää kertomalla kuwaitilaisen prinsessan ja Lontoossa Kuwaitin ensimmäisenä naisena tohtoriksi väitelleen Souad Al-Sabahin aivan uudesta runokirjasta "Alussa oli nainen". Libanonilainen Faruk on suomentanut runokirjan.

Venäläisosuudesta vastaa mm. runoilija Polina Kobylova. Japanilaisia haikujen maailmanvalloituksen todellisuutta paljastaa tohtori Sonja Servomaa. Vaikka aiheet vaikuttavat vaikeilta, ovat ne normaalia elämää myös noin 3 000 ulkomaalaisen joukossa Lahden seudulla. Meidän on opittava tuntemaan toisiamme, tapojamme, kieliämme ja kulttuurejamme. Runous on tähän yksi tie, toinen voi olla vaikkapa jalkapallo. Puheenjohtajana seminaarissa toimii kirjailija Niina Hakalahti.

* * *

Pikku Runomaratonin huvimajassa on mahdollisuus piirtää ja lukea runoja koko päivän. Taiteilija Laura Salmi ja runotäti Liisi Vänttinen viihdyttävät lapsia ja saavat aikuisetkin rentoutumaan vaativan lastenhoidon vastapainoksi. Rauli Nordbergin ja Esa Niemisen " Musta laatikko" vie runouden satumaailmaan. Lapsia kiehtovaa on "Pyykkinarun alla" Jarna Mandelinin ohjaamana ja Pähkinäteatterin lasten ja Lahden kulttuuri-toimen esittämänä.

Lapsille jännittävä on myös Ihoteollisuuden esitys "Miten karhu kesytetään?" . Kuulemme myös Kari Halmeen laulun lapsille "Liian iso karuselliin". Joten kaikenlaista kuultavaa ja nähtävää on.

* * *

Aikuisten runomaratonissa on rakkausrunoja arabialisilla mausteilla, japanilaisia haikurunoja, venäläisrunoja, romanilauluja ja runoja ruotsiksi. Ruotsin suomalaiset Heikki Kotka, Salme Kosunen, Erkki Vittaniemi ja Sinikka Saarela esittävät Kimmo Louhelaisen säestämänä suomalaista siirtolaisuutta:" Suomalaisetkin ovat lähteneet, Tässä teille kaarnalaiva." "Suomalaisena Saksassa" on lausuja Mailis Muller-Wiedenseen teemana. Elämän kirjavuutta osoittaa "Kurdina maanpaossa" runoilija Emin Bozarslanin otsikko.

Kotiseudullemme palauttavat Päijät-Hämeen lausujat Seppo Heinolan johdolla esittämällä "Hullujen juna". "Runoja päiväntasaajalta" on Galaxy- ryhmän ohjelman nimi. Ohjelma aktivoituu illan mittaan teemoilla "Tanssia pillin mukaan" ja Runoklubilla "Otetaan Melleriä". Runobändi Siritys esiintyy Mari Kanervaniemen, Lassi Puodinkedon ja Joel Mäkisen voimin sekä Ilmari Myllysen säestyksellä. Illan päättää jännittävä Poetry Slam -lavarunouskilpailu vetäjänä Maria Kalliomeri.

Lisäksi Kartanon tiloissa on sana- ja kuvataiteilija Lealiisa Kantolan, opiskelija Milla Mäkisen ja valokuvaaja Juha Tanhuan töitä.