< takaisin

HYVINVOINNIN PUOLUSTUS.

Suomalaisten hyvinvointi on eduskunnan tärkeä tehtävä. Eduskunnassa, hallituksessa ja EU:ssa hyvinvoinnilla on erilaisia määritelmiä. Tavoitteena on, että ihminen voi hyvin. Painotukset ovat erilaisia. Lapset, nuoret, lapsiperheet, palkansaajat, yrittäjät, opiskelijat, eläkeläiset, vammaiset, työttömät jne. Myös näiden ihmisryhmien kesken on eroja.

"Meidät on unohdettu", sanovat monet eläkeläiset. "Olemme vuosikymmeniä maksaneet veroja, työeläke yms. sosiaaliturvamaksuja." Työterveyshuolto työpaikoilla toimii. Mutta terveyskeskuksissa ei näin tapahdu. Monelle eläkkeelle jääneellä on ensimmäinen järkytys käynti terveyskeskuksessa. Ajan saaminen lääkärille ei käy käden käänteessä. Ja kun lääkärille vihdoin pääsee: "Kukas te olette ja mikä teitä vaivaa?", kysyy tuntematon lääkäri.

* * *

Vuonna 1972 voimaan tullut kansanterveyslaki oli SDP:n suuri saavutus. Pienissä kunnissa uudistus lähti hyvin liikkeelle ja toimii niissä vieläkin. Suurten asutuskeskusten terveyspalvelut eivät ole oikein toimineet muuta kuin ehkä omalääkärijärjestelmän aikoihin. Olemme kuitenkin saavuttaneet terveysvalistuksella, terveemmällä syömisellä ja paremmilla elintavoilla keski-iän nousun miehillä 10 vuodella 75 vuoteen. Naiset ovat silti pystyneet säilyttämään etumatkan keskimääräisellä 82 ikävuodellaan.

Elämme sen verran kauemmin, että nykyisin vanhemmat ja lapset voivat olla yhtaikaa eläkkeellä. Myös 100 vuoden ikärajan ylittäminen tulee entistä yleisemmäksi. Nämä tosiasiat eivät lohduta terveyskeskusten jonoissa olevia ärtyneitä kansalaisia. Valtion ja kuntien ponnisteluja ja rahavirtoja tulee lisätä ongelmien vähentämiseksi.

* * *

Vuoden kuluessa lähetetään jokaiselle suomalaiselle tieto eläketurvansa tasosta. Tällöin käy selville onko työnantaja maksanut lakisääteiset eläke- yms. maksut. Samalla paljastuu eläketurvan taso. Yksi tyytymättömien ryhmä tulee olemaan 1990-luvun laman työttömät, pätkätyöläiset ja työmarkkina-tuen varassa pitkään eläneet. Eläketurvaa ei ole kertynyt oletetulla tavalla. Massatyöttömyys nakersi myös rahoituspohjaa palkkatyön vähentyessä.

Suomalainen työeläke on hyvä keksintö. Työntekijät saivat vuodesta 1962 työeläkelait ja rahat ohjattiin yksityisiin työeläkeyhtiöihin. Työnantaja maksaa joka kuukausi 17 % työeläkemaksua ja työntekijä vajaat 5 %. Lisäksi tulevat tapaturma-, työttömyys-, sairausvakuutus - ja muut sosiaaliturvamaksut. Nämä alentavat nettopalkkaa verrattuna yleensä muihin kuin pohjoismaihin. Kun tähän tulevat vielä verot, muodostuu näistä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituslähteet Suomessa.

* * *

Kansanterveyslaki, laki lasten päivähoidosta, koulu-uudistus toivat 1970-luvulla naiset työelämään julkisella sektorilla. Samaten yksityisen sektorin matalapalkka-alat kuten metalli, puuala, tekstiili, elintarvike yms. teollisuusalat sekä konttorityöt tarjosivat naisille palkkatyötä. Sosiaali-turvan rahoittajiksi tuli näin satoja tuhansia uusia naispalkansaajia. Ilman naisia hyvinvointi-yhteiskuntaa ei olisi rahoitettu eikä hoivatyötä tehty lapsista vanhuksiin.

Meidän on puolustettava hyvinvointiyhteiskuntaamme. Sen olemassaolo ei ole itsestäänselvyys. Aina kun työeläke- tai muita sosiaaliturvamaksuja alennetaan tai poistetaan, on hyvä kysyä: "Miten sosiaaliturvamme rahoitus järjestetään?". Hyvä työllisyys on hyvä perusta hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Suomessa tehty työ on paras tae hyvinvoinnillemme. Tarvitsemme työntekoa, yrittämistä sekä osaamista nyt ja tulevaisuudessa. Palkkatyön ja yrittämisen ero on pienentynyt. Monet ovat palkansaajia ja yrittäjiä samaan aikaan saadakseen jokapäiväisen toimeentulon itselleen ja perheelleen.

Hyvin vointimme puolustaminen on tärkeä asia.

* * *

Tervetuloa synttärikahveilleni lauantaina 12.8. klo 10 - 13 Lahden torille. Mahdolliset huomionosoitukset merkkipäiväni johdosta voi osoittaa juhlatilille Päijät-Hämeen keskussairaalan lastenosaston hyväksi POP 561 211-22 11 666. 

Kohteen valinta johtuu pojanpoikieni vakavasta sairastumisesta pari vuotta sitten, jolloin lastenosaston henkilökunnan taitava hoito pelasti nyt 2- ja 4-vuotiaiden poikien elämän ja terveyden.

JOUKO SKINNARI