< takaisin

KUUMA LINJA

Jouko Skinnari:

POLITIIKKA VAUHTIIN.

LAHDEN LYSEON LUKIO.

Politiikka on pääsemässä vauhtiin Suomessa. Yhteisten asioitten hoitaminen ei ole pitänyt varsinaista kesätaukoa. Libanonin kriisi ja Lähi-idän muut sodat ovat luoneet pelon ja kärsimysten ilmapiiriä. Suomen EU-puheenjohtajuus on saanut odottamattoman luonteen. Toisaalta nämä kuuluvat valitettavasti maailman nykymenoon.

SDP:n ryhmäkokouksessa Turussa Lähi-itä oli keskeisesti esillä. Israelin ja palestiinalaisvaltion tunnustaminen ovat rauhan edellytyksiä. Taustalla läikkyvät myös maapallon öljyvarat, joista suurin osa on Lähi-idässä. Maailman kaikki suurvallat ovat jollakin tavoin edustettuina Lähi-idän eri intressipiireissä. Sodat, epävakaus ja rauhattomuus rikastuttavat öljy- ja muita energiapiirejä sekä sotateollisuutta.

* * *

EU-puheenjohtajamaa Suomi on Lähi-idän kriisin osalta työllistänyt ulkoministeri Erkki Tuomi-ojaa, presidentti Tarja Halosta sekä pääministeri Matti Vanhasen hallitusta kokonaisuutenaan. Monien vaikeuksien kautta EU löysi Libanonin kriisiin yhteisen kannanoton. Myös YK:n turva-neuvosto oli viimein yksimielinen. Mutta pysyvää rauhaa ei olla saatu.

Suomi varautuu osallistumaan Libanonin rauhanturvaoperaatioon enintään komppanian suuruisella osastolla. Aivan kuten SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma totesi:" On avoimesti syytä sanoa, että kyseessä on vaativa, jopa vaarallinen operaatio". Alueella on monta sotilaallista toimijaa. Siksi rauhanturvaaminen on vaikeaa. Tulitauon rikkoontuminen alkuunsa vahvistaa pelot oikeiksi. Sodan perussyyt ovat edelleen samat päätöslauselmista huolimatta.

Suomen lopulliset päätökset rauhanturvaoperaatioon osallistumisesta ovat vielä tekemättä. Eduskunnalla on tässä ratkaiseva rooli. Rauhanturvajoukon tehtävät ja voimankäyttövaltuudet on tiedettävä tarkemmin. Vasta sitten voidaan tehdä lopullinen päätös.

* * *

Suomen omat ongelmat odottavat myös ratkaisuaan. Vaikka Vanhasen hallituksen budjettivalmistelut sujuvat sopuisasti, ei se merkitse ongelmien poistumista kokonaisuudessaan. Lapsiperheet, nuoret, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät jne. odottavat oman arkielämänsä pahimpien epäkohtien poistamista. Työllisyyden hoito on myös hyvinvointiyhteiskunnan turvaamista. Kun etuudet ovat liian alhaisia kansalaiset joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Tällöin juostaan luukulta luukulle. Tavoitteena on kuitenkin ollut yhden luukun periaate.

Kuntien talous kohentuu valtion budjettiesityksellä. Kunnat saavat yhteensä noin 500 miljoonaa euroa. Kun Suomessa on noin 430 kuntaa, ei se ole keskimäärin paljon kuntaa kohti, mutta enemmän kuin pitkiin aikoihin. Kuntalainen arvioi asioita oman rahapussinsa näkökulmasta. Häntä ei kiinnosta niinkään se ,mistä ja miten rahat tulevat. Verot ja veropohjaan laajuus ovat tärkeitä. Näin voidaan taata sosiaali-, terveys- ja koulupalvelujen rahoitus. Perintöveroakaan ei voida poistaa kokonaan. Alarajaa pitää nostaa ja oma asunto ottaa pois. Tällöin tavallinen perintöveron maksaja pääsee vähemmällä verolla.

* * *

Lahdessa on tehty lukioselvitys. Kaupungin ylläpitämiä lukioita ovat Lyseo (tulevaisuusarvio 400), Kannas (600), Salpausselkä (400) ja Tiirismaa (400) sekä valtion ja kaupungin rahoittamana korvaavana kouluna Yhteiskoulun lukio (nyt 380 oppilasta). Kannaksen remontti mm. homeongelmien vuoksi tulee maksamaan ennakoitua huomattavasti enemmän. Nyt kertaluonteisilla myyntituloilla (mm. Vuorikadun koulu) ja vielä uusilla lukioratkaisuilla, yritetään saada kustannukset näyttämään edullisemmilta. Tähän samaan revohkaan on nyt sotkettu myös 85 vuotta täyttävä maineikas Lahden lyseon lukio, jota johtaa nyt Martti K Lehto ja häntä ennen Pekka J. Manninen, Antti Raipala ym.

Jos ajatellaan Oulua, Kuopiota, Jyväskylää, Mikkeliä, Vaasaa tai mitä tahansa kunnianarvoista kaupunkia, ei kaupunkeihin olennaisena osana kuuluvaa lyseota ole edes ajateltu ajaa alas. Sitä paitsi Suomen suurin 1100 oppilaan lukio olisi liian mammuttimainen opetustehdas.

Lyseo, Kannas, Tiirismaa, Salpaus ja Yhteiskoulu ovat kukin oma persoonansa omilla saavutuksillaan. Myös yliopistoihin ja korkeakouluihin johtavien lukioiden kesken tulee olla kilpailua. Siksi Lyseon ja Kannaksen lukioita ei tule yhdistää. Lahden lyseon lukion kohtalo on nyt Päijät-Hämeen ohella myös valtakunnallisessa ja EU-parlamentin seurannassa.