< takaisin

LAHDEN EU-HUIPPUKOKOUS.

Päijät-Häme on historiallisesti vanhaa asutusta. Alueemme valovoimaisia tekijöitä ovat kaunis luonto, Päijänne ja muut järvet sekä Salpausselkä. Tämän huomaa uudella oikoradalla, kun istuu IC-junan toisessa kerroksessa maisemia katsellen. Mäntsälästä pohjoiseen alkavat mielenkiintoiset nähtävyydet. Niitä ei näe vanhalta Lahti-Riihimäki-radalta, ei vanhalta Helsingin tieltä eikä radan vierellä menevältä moottoritieltäkään.

Onhan se ylevä tunne, kun huristaa junalla moottoritiellä 120 kilometriä tunnissa menevän autojonon ohi. Minulla on vielä kokematta se, miltä tuntuu olla itse auton ratissa ja nähdä ohi kiitävä juna. Joka tapauksessa oikorata tulee muuttamaan päijäthämäläisten arkipäivää. Maakunnan linja-autoyhteydet rautatieasemalle näyttävät toimivan paremmin kuin uskoin. Etelä-Lahden asema on vahvistunut pääkaupunkiseudun lähiönä moottoritien ja oikoradan myötä. Mutta aivan samoin Päijät-Hämeen kuntien asukkaat ovat lähempänä Helsinkiä ja Tallinnaa ajallisesti junalla. Lahdesta Tikkurilaan 5 km:n päähän lentokentästä Pendolino kiitää 32 minuutissa ja muut junat hieman hitaammin.

* * *

Monet EU-johtajat ja EU-maiden päämiehet ja -naiset ovat viime aikoina etsineet kartalta Lahden kaupunkia. Suomi alkaa olla sijainniltaan tuttu oltuamme yli 10 vuotta EU-jäsen. Politiikkaa harrastavat ovat usein hyviä maantiedossa ja historiassa, mutta Suomi, Ruotsi, Norja ja Eesti sekä joskus Tanskakin sotketaan yksityiskohtien osalta. Mutta vaikea se on suomalaisellekin muistaa Benelux-maiden, latinalaisen Amerikan tai Afrikan maiden erityispiirteitä.

Mutta perjantaina 20. lokakuuta Lahti ja Päijät-Häme nousee Euroopan ja maailmankin kartalle. EU-huippukokous on informaatioarvoltaan laajempi kuin esimerkiksi hiihdon MM-kilpailut Lahdessa. EU-maiden johtajien ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin kohtaaminen energian, innovaatioiden ja muiden tärkeiden asioiden vuoksi on iso juttu. Autokolonnat Helsinki-Vantaa lentokentältä Sibelius-talolle ovat näkemisen ja kokemisen arvoinen asia. Tärkeintä ovat tietysti asiat ja se, että ihmiset kohtaavat rauhanomaisissa merkeissä. Sotia on muutoinkin liikaa.

* * *

Presidentti Putin on pietarilainen. Hän on ollut lukuisat kerrat Suomessa jo ennen presidentti-aikaansa. Putin on ymmärtänyt hyvin Venäjän ja Suomen välisten yhteyksien tärkeyden. Pietari-Helsinki-rata on tästä yksi esimerkki. Kun Tarja Halosesta tuli presidentti sanoin hänelle tärkeänä asiana Venäjän ja nopean ratayhteyden. Presidenttien tapaamissa tämä asia olikin alusta pitäen listalla. Tämä oli yksi osa sitä, että vuoden 2001 keväällä poliittisesti kypsyi päätös tehdä oikorata. Kun Lahti-Luumäki saadaan valmiiksi ja Venäjä hoitaa oman osansa, on Helsinki-Lahti-Pietari-ratayhteys modernia eurooppalaista tasoa viiden vuoden päästä.

Radan ohella Venäjältä tulee maakaasuputki. Öljy, maakaasu sekä energia-asiat EU:n ja Venäjän välillä ovat tärkeitä jo yksistään ensi talven pakkasia ajatellen. Suomessa koettiin sähköpula viime talvena kahden viikon aikana, kun Ruotsi ja Venäjä rajoittivat sähkön myyntiään Suomeen. Suomen sähköstä keskimäärin 20 %:ia tuodaan näistä maista. Sähkön kulutus on lisääntynyt meillä, mutta myös Ruotsissa ja Venäjällä. Täysillä toimiva teollisuus, vaurastuneet kotitaloudet sekä uudet kauppa-keskukset yms. sähkönnielijät lisäävät kysyntää jatkuvasti. Uutta sähkön tarjontaa ei tule vastaavasti. Tällöin sähkön saanti vaikeutuu ja hinnat nousevat. Energiaratkaisut vaativat pitkäjänteisyyttä. Kun nyt päätetään, niin tulos näkyy vasta 10 tai jopa 15 vuoden päästä. Se ei paljon auta ensi talvena. Lahden kokouksessa energia-asiat ovat esillä vähän joka kantilta.

* * *

Lahden kokouksen jälkeen kysytään: "Mitä tästä oli hyötyä?". Tehdäänkö Lahdessa jokin sellainen päätös tai poliittinen avaus, että Lahden kokous jää historiaan? Suomea EU-puheenjohtajamaana seuraava Saksa on jo pitkään yrittänyt saada omalle kaudelleen tärkeitä päätöksiä: energia-asiat, perustuslaillinen sopimus yms. Suomen intressissä on saada aikaan myös päätöksiä. Tärkein vaihe on joulukuun EU-huippukokous Brysselissä. Silloin Suomen on puristettava tärkeimmät ratkaisut. Suomen EU-puheenjohtajuus on seuraavan kerran noin 15 vuoden päästä jos silloinkaan.

Entä Sibelius-talo? EU-huippukokous sinetöi Sibelius-talon tarpeellisuuden. Syksyllä 1998 ennen Lahden kaupunginvaltuuston lopullista päätöstä perustelin valtiovarainministeriön ministerinä ja pitkäaikaisena valtuutettuna Sibelius-talon tarpeellisuutta kulttuurin ja matkailun lippulaivana. Lamasta oli noustava. Valtioneuvostossa ja talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa tehtiin myönteisiä päätöksiä valtion varoista ja EU-rahoista Sibelius-talolle 10 miljoonan euron edestä. Palkkioksi tästä minut erotettiin omasta valtuustoryhmästä viideksi kuukaudeksi juuri ennen vuoden 1999 eduskuntavaaleja. Vaaleissa ääniä tuli 9 228.

Sibelius-talo maksoi noin 20 miljoonaa euroa. Oikoradan Lahden rautatieaseman uudelleen-järjestelyt kaikkineen tulevat maksamaan saman verran. Laune-linjaus maksaa kuusi Sibelius-taloa eli lähes 120 miljoonaa euroa. Kaikki on suhteellista.