< takaisin

Jouko Skinnari:

ISÄNI SUKU PÄIJÄT-HÄMEESTÄ.

Vasta tänä kesänä sain tietää Sysmän Suvi-Pinxissä pikkuserkultani HEIKKI KINNARILTA , että sukumme juuret ovat syvällä Päijät-Hämeessä. Tiedossa oleva esi-isäni on Markus Eskilinpoika CAMENAEUS (Herra Markus), joka oli mm. Hollolan kirkkoherra 1601 - 1620. Severinus Markuksenpoika Camenaeus (Herra Söyrinki) oli Asikkalan kappalaisena ja Hollolan kirkkoherra 1623 - 1642. Beata Severiuksentytär Camenaeus otti puolisokseen Heikki Hannunpoika TUISKUN (Uhrväder) ja he ovat Tuisku-Camenaeus -sukumme kantavanhemmat . Hannu Heikinpoika Tuisku oli hakkapeliitta, Hollolan kruununvouti ja omisti mm. Orimattilan Luhtikylän Tuiskun ratsutilan ja Hollolan Laitialan kartanon.

* * *

Skinnarin tila on perustettu Hollolan Vesalaan 1539. Tähän tilaan liittyy myös isoisäni JUHO OSKARI SKINNARI , joka Joutjärven tehtaan lämmittäjänä edustaa sukumme työläishaaraa. Sukulaisia on ympäri Päijät-Hämettä, Suomea ja maailmaa. Hollolan Vesalassakin on sukunimestä S:n 30-luvulla poisjättäneitä Kinnareita, Sipilöitä, Aakaloita jne. Kun Hollolan kunnanhallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja PENTTI KINNARI ja minä toimimme yhtaikaa Päijät-Hämeen liitossa, tuli sukunimistä sekaannusta. Pentti keksi, millä erottaa meidät. Kinnari tarkoittaa Kokoomus ja Skinnari SDP. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Kärkölän SIRPA KINNARI on demari. Mutta hän ei olekaan sukulaiseni, ainakaan meidän tietojemme mukaan.

Kirkonkirjoista ei voi olla koskaan varma. Hoidin kerran erästä oikeusjuttua, jossa 60-vuotias mies huomasi perunkirjoituksessa, että häntä ei ollut merkitty virkatodistuksessa eikä kirkonkirjoissa kuolleen isänsä pojaksi. Vasta Kouvolan hovioikeus muutti tilanteen oikeaksi isän käsin kirjoittaman testamentin perusteella, jossa luki " ainoalle pojalleni " ja sen perässä pojan täydellinen nimi.

* * *

Isoäitini OLGA VALONEN on syntyisin Hartolasta. Minulle on näytettykin se talo, josta isoäitini on lähtöisin. Muistan isoäitini kehuneen, kuinka hän joskus käveli Heinolasta Lahteen. Aina, kun ajan autolla samaa väliä minulla on vähän huono omatunto, kun minä ajan autolla matkan, jonka isoäiti käveli.

Nyt kun puhutaan Päijät-Hämeen yhteistyöstä ja kuulumisesta samaan työssäkäyntialueeseen, on se ollut minulle selvää jo hyvin pitkään. Sosiaali- ja terveyspiirin muodostaminen sekä kunta- ja palvelu-rakenneuudistus osoittavat haasteiden vaikeudet. Kun 12 kunnan kunnanjohtajat, valtuustojen ja kunnallishallitusten johtajat, kuntayhtymien johtajat ja luottamusjohtajat sekä energia-, vesi- ja jäteyhtiöiden vastaavat virka- ja luottamusjohtajat kokoontuvat panemaan kuntoon Päijät-Hämeen asioita, on se vaativa ja melkoista joustavuutta kysyvä tehtävä. Kun sekaan tulevat valtion alueviran-omaiset ja me kansanvallan ritarit eli kansanedustajat, ei ole helppo löytää yhteistä säveltä. Täytyy onnitella Päijät-Hämettä. Me olemme tässä onnistuneet aika hyvin. Paljon on silti tehtävää.

Päijät-Häme on noin 200 000 asukkaan eli Turun, Tampereen ja Vantaan kokoinen alue. Jos näitä kaupunkeja pystytään hallitsemaan, niin pystymme tähän oman maakuntammekin osalta. Aivan kuin isoäitini käveli Heinolasta Lahteen, tämä on keskimääräinen etäisyys kunnasta toiseen.

* * *

Päijät-Hämeessä on hyvän kierre. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen johdosta paljon maatamme kiertänyt Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja RAKEL HILTUNEN kertoi vierailustaan Päijät-Hämeen tilaisuudessa: "Teillä on hyvä ja henki ja selkeä pyrkimys eteenpäin. Säilyttäkää tämä asenne ja tavoite".

Päijät-Hämeen ja sen asukkaiden etu on kaikkien uudistusten lähtökohta. Olen ollut Suomen EU-projektissa mukana alusta lähtien. Se on 25 - 27 maan, eri uskontojen, eri kielien ja eri historioiden sekamelskassa 500 miljoonaa ihmistä koskeva paljon suurempi hanke. Päijät-Häme on siihen nähden pieni mutta tärkeä. Me teemme maakunnastamme eheän palvelukokonaisuuden, jossa tärkein on ihminen.