|
||
|
|
|
 |
|
|
|
|
|
|
|||||||||||||||
|
|
ELÄKKEET TARVITSEVAT NYT TÄSMÄKORJAUKSIA.
Me olemme Suomessa luoneet vahvan, kaikkia kansalaisia koskevan työ- ja kansaneläkejärjestelmän. Suomessa kokonaiseläkkeen taso on noin 50 prosenttia ammatissa toimivien eläketasosta. Tavoitteena olevaa eläketasoa 60 prosenttia palkasta ei saavuteta keskimääräisissä luvuissa. Kun työeläke määräytyy palkan perusteella, tulee pienestä palkasta pieni eläke. Tätä epäkohtaa voidaan jälkeenpäin muuttaa verotuksella, eri lisätuilla tai muilla pääasiassa veronmaksajien kustantamilla ratkaisuilla. Naiset saavat alemman palkkansa vuoksi huonompaa eläkettä kuin miehet. Tilanne on korjautumassa toiseen suuntaan vuosien mittaan naisten saadessa parempia palkkoja. Eläkkeet on saatava kuntoon erityisesti alemmilla tulotasoilla. Eläkkeiden taso, asumistuki ja verotus ovat tässä ratkaisevassa asemassa. SDP:ltä on tulossa lähivuosien eläkekannanotto. Siinä on uskottavasti ja konkreettisesti esitetään eläkeläisten toimeentulon tulevaisuus. * * * Miesten eläke oli viime vuonna noin 1 300 euroa bruttona ja naisilla 1000 euroa kuukaudessa. Kun verotus on jokaisella vähän erilainen, on nettoeläkkeessäkin vaihtelua. Mutta tosiasia on se, että niukkaahan se elämä on. Meillä on kuitenkin kaikilla eläke, tosin lähes 90 000 kansalaisella pelkkä kansaneläke. Vanhuuseläkettä saa noin 900 000, joiden pääasiallinen eläke on nykyisin työeläke. Työeläkkeeseen kuuluu osana myös työkyvyttömyyseläke. Kun eläkkeellä on noin 1,3 miljoonaa kansalaista, on ennenaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä runsaat 300 000 kansalaista. Päijät-Hämeessä eläkeläisiä on lähes 55 000 ja Kanta-Hämeessä runsaat 45 000. Kunnissa eläkeläisten osuus väestöstä on 30%:n molemmin puolin, yleensä 30-35 %. Tämä heijastuu myös kuntien talouteen saada asukkailta riittävästi verotuloja sosiaali-, terveys- ja koulupalvelujen hoitamiseen. * * * Olen ollut rakentamassa kansanterveysjärjestelmää, päivähoitoa, työterveyshuoltoa, työsuojelua, peruskoulua, työeläke- ja kansaneläke- sekä sairausvakuutusjärjestelmää jne. joiden toiminnan turvaamisesta ja kehittämisestä on nyt vakavasti kyse. Yhteiskunnan on vastattava lakisääteisen turvamme toimimisesta. Näitä ei saa jättää markkinavoimien varaan. Kysymys on hyvinvointiyhteiskunnastamme. Työn veteraanien eli sodan jälkeen syntyneiden ja vanhempien ikäluokkien eläke-, sosiaali- ja terveysasiat on nyt pantava kuntoon. On laskettu, että kotitalouksilla on säästötileillä noin 50 miljardia euroa. Näistä rahoista moni pörssin ympärillä toimiva sijoitusrahasto sekä yksityisiä työeläkevakuutuksia myyvät vakuutus-yhtiöt ovat kiinnostuneita. Keskustelua yritetään kääntää lakisääteisen eläketurvan kehittämisen sijasta tarpeeseen ostaa yksityisiä vakuutuksia ja antaa näistä maksuista verovähennysoikeus. * * * Työnantaja maksaa puolestamme osana palkkaa 17 % ja me itse noin 5 % palkastamme joka kuukausi. Näistä yksityisiin työeläkeyhtiöihin, kuntien eläkevakuutukseen, valtiokonttoriin tai eläkesäätiöihin kerääntyviä maksuja käytetään nykyisten eläkkeitten maksamiseen. Lisäksi vuosikymmenien kuluessa on sijoitettu osa rahoista niin, että työeläkevarat ovat noin 105 miljardia euroa. Eläkemenoihin Suomessa on varauduttu hyvin. Työeläkemaksujen tasosta osana palkkaa tulee huolehtia, jotta hyvä työeläkejärjestelmämme säilyy perusteiltaan vahvana. Näin voidaan erilaisin eläke-, vero-, asumistuki yms. ratkaisun huolehtia eläketurvamme riittävästä tasosta. Puutteita on ja ne tulee korjata seuraavassa hallitusohjelmassa selvästi ilmenevillä toimenpiteillä. Eläkkeitten kuntoon saattaminen on yhteinen asiamme. Nyt on uusien toimenpiteitten aika eläkeläisten elinolojen parantamiseksi. ELÄKKEET KUNTOON -tilaisuudet järjestetään seuraavasti:
|
Etusivu
Talous