Jouko Skinnari:

IHMISTEN EU.

Otimme Pentti A r a j ä r v e n kanssa kirjamme "Eurooppa ja Suomi" esipuheeseen vuonna 1990 vanhan jutun eurooppalaisesta taivaasta. Jutun mukaan eurooppalaisessa taivaassa kokit ovat ranskalaisia, poliisit englantilaisia, mekaanikot saksalaisia, rakastajat italialaisia, ja kaikki on sveitsiläisten organisoimaa. Eurooppalainen helvetti on siellä, missä kokit ovat englantilaisia, poliisit saksalaisia, rakastajat sveitsiläisiä, ja kaikki on italialaisten organisoimaa.

Halusimme tietää, jääkö suomalaiselle eurooppalaisessa taivaassa muuta tehtävää kuin saunan lämmittäminen ja kuka lämmittää saunan helvetissä. Näin jälkeenpäinkin luettuna kirjamme oli tärkeä perusta kansalaistiedolle sen aikaisista ETA neuvotteluista.

Useimmista kirjan haastatelluista tuli keskeisiä henkilöitä vasta paljon myöhemmin salamavauhdilla alkaneissa EU-neuvotteluissa. Tuolloin EU nähtiin Amerikan ja Aasian haastajana. Nyt sen tulisi ottaa yhdessä YK:n kanssa keskeisempi rooli maailmassa. Maapallon kohtaloa ei saa jättää liiaksi vain runsaat 500 vuotta sitten löydetyn Amerikan nykyasukkaitten käsiin.

* * *

"Mikä se sellainen EU on?", kiusoittelin monesti EU-neuvotteluista vastannutta ulkomaankauppaministeri Pertti S a l o l a i s t a. Meikäläiselle ominaisen huumorin takana oli kuitenkin paljon vakavampaa. Emmehän me suomalaiset tuolloin, jos nytkään tunne riittävästi keskeistä Eurooppaa, sen historiaa, kulttuuria ja ihmisten arkielämää eri uskontoineen muineen. Kun maassamme on asunut ja asuu edelleen suhteellisen vähän ulkomaalaisia ja vielä vähemmän esimerkiksi EU:n suurvaltioiden alkuperäisiä kansalaisia, ei tämäkään ole tukenut Eurooppa-kontaktien syvällisyyttä. Mutta kaikki on muuttumassa. Keskeisessä Euroopassa ollaan yhä kiinnostuneempia Suomesta ja suomalaisista. Tämän huomaa jopa Ruotsissa ja ruotsalaisista. Ihmisten EU on paljon mielenkiintoisempi kuin direktiivinälkäisten byrokraattien EU.

Kun Suomessa oli 90-luvun alussa noin 20 000 ulkomaalaista, nyt heitä on jo yli 90 000.Suurimpia määriä on tullut Venäjältä ( yli 20 000),Virosta (yli 10 000), Ruotsista (lähes 8000 ),Somaliasta (yli 4000),Jugoslaviasta ( noin 3500) ja Irakista (yli 3 000).Paljon on ollut tulijoita myös Kiinasta ( yli 1600), Vietnamista ( yli 1800) ja Turkista (lähes 1800).

Yleisesti arvioitiin runsaat kymmenen vuotta sitten että nyt maapallolla olisi yli kuusi miljardia ihmistä. Tämä arvio on toteutunut. EU-alueelle tulee 10 uuden valtion voimalla noin 100 miljoonaa uutta ihmistä. Uusista tulokkaista Puola on suurin ja itsetuntoa uhkuva. Olen nähnyt Rautaruukin tehtaalla Puolassa puolalaisten olevan osaavia työntekijöitä. Samaa on vakuuttanut orimattilalaisen tekstiiliyrityksen Virke Oy:n johto. Puolalaiset ovat yksi vaihtoehto Suomen uudelle työvoimalle. Puolakin on Suomelle aika outo ja kielenä täysin vieras.

Venäläisiä, joista suuri osa on inkeriläisiä, on Suomessa nyt ulkomaalaisten enemmistö. Suomen historia tuntee venäläistymisen hyvät ja huonot puolet. Venäläisiä tulee koko ajan lisää. Olemmeko kypsiä ottamaan heidät vastaan päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja yleensä Suomessa. Nyt maakunnilla on mahdollisuus koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluissa erikoistua tiettyihin kansallisuuksiin. Olin kerran Ruotsissa eräässä peruskoulussa Tukholman alueella. Siinä opetettiin 103 eri kielellä.

Suomen ongelma on, että perinteisistä EU-maista ei tänne juurikaan haluta. Eivät ainakaan luovat tai hyvin koulutetut tai raharikkaat ole suunnittelemassa joukkomuuttoa Suomeen Saksasta, Ranskasta, Englannista, Italiasta tai Espanjasta. Yleensäkin EU-alueella muutetaan vähän maasta toiseen. Kukapa sitä kotoaan pois muuttaisi, ellei ole pakko. Eikä työttömäksi kannata lähteä toiseen EU-maahan.

* * *

Suomen historia on sotaisa ja verinen. Itsenäisyys on siksi paljolti suruista tehty. Mutta tämä ei ole ainoa itsenäisen valtion kestävä perusta. Tarvitaan rohkeutta, älyä, käsiä, ahkeruutta, tietoa ja taitoa sekä onneakin. Suomalaisella on pitkä matka suvaitsevaisuuteen ja kansainvälisyyteen. Ulkomaalaisia ei tänne hevin haluta.

Muuttuiko mikään syyskuun 11. 2001 jälkeen? Maailmassa kuolee edelleen nälkään, puhtaan juomaveden ja ruuan puutteeseen noin 37 000 lasta. Sodat, väkivalta, aids, huumeet, päihteet, liikenne ja itsemurhat tappavat kuten ennenkin.

Kun maan hallitus Paavo L i p p o s e n johdolla miettii uuden vuoden haasteita, on kärjessä terrorismin torjunta. Sodat ovat muuttamassa muotoaan. Turvattomuus on iskenyt suomalaisten arkeen. Silti toimeentulo ja terveys ovat yhä niitä isoja haasteita. Vähävaraisuus ja sairaus kulkevat edelleen käsi kädessä. Kansamme hyvinvoinnista vetovastuussa olevat työntekijät ja yrittäjät ovat todella työstä uupuneita. Näille suomalaisille ei enää riitä juhlapuheiden kestoaiheena oleminen.

On Uusi Vuosi. Onnea.

Jouko Skinnari