TIISTAINA 19. KESÄKUUTA 2001 kello 10

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastostrategiasta

Palautekeskustelu

Jouko Skinnari /sd: Arvoisa puhemies! Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta selvisi tästä pälkähästä - jos niin voi sanoa - sillä, että keskittyi pelkästään tarkastelemaan työllisyyttä ja tasa-arvoa eikä ottanut kantaa näihin vaihtoehtoihin. Sen sijaan valiokunta halusi ympäristövaliokunnalle tuoda ilmi näitä työllisyysvaikutuksia lisäarvona sille, minkä hallitus oli omalta osaltaan tehnyt. Me katsoimme, että hallitus ei ollut riittävästi selvittänyt näitä työllisyysvaikutuksia, ei ainakaan omassa esityksessään tuonut niitä julki.
Vaikka tämä lähtökohta työllisyysvaikutusten arvioinnille onkin se, että vuoden 2010 paikkeilla työllisyys alenee tämän strategian toteutuessa 6 000-11 000 henkilötyövuotta asiantuntijoiden arvioiden mukaan, niin kyllähän tällä on paljon merkitystä työllisyyteen.
Se mihin valiokunta halusi kiinnittää huomiota ja joka meillä tässä työllisyyskeskustelussa ainakin eduskunnassa tuntuu aika usein unohtuvan verrattuna muihin näkökohtiin työllisyyden ja työttömyyden hoitamisessa, on tässäkin tapauksessa energiateknologian vientimahdollisuudet. Se että se on älyllisesti erittäin haastava alue ja tarjoaa samalla tavalla mielenkiintoisten ratkaisuvaihtoehtojen etsimistä kuin on aikoinaan elektroniikkateollisuus tarjonnut, ja siinä Suomi on ollut hyvä. Tällä tarkoitetaan erityisesti näitä vanhoja energiamuotoja eli aurinkoa, tuulta ja vettä, joita on ollut niin kauan aikaa kuin maapallo on ollut olemassa. Ydinvoimahan on taas tällainen uusi monessa mielessä tutkimaton ja kehittämätön alue, vaikka siinäkin on lyhyessä ajassa pystytty verrattain merkittäviin saavutuksiin. (Ed. Tiuri: Aurinko on ydinvoimaa!) - Kaikkihan sitä ed. Tiurin mielestä on.
Tässähän puhutaan maailman laajuisesti isoista luvuista, joita meillekin valiokunnassa tarjottiin. Jos perustavanlaatuisen energiatuotannon muuttaminen pääosaltaan päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä toteutuisi, se eräiden arvioiden mukaan maksaisi noin 100 000 miljardia markkaa. No, tämä on tietysti otettava tietyllä varauksella, ja miten niitä nollia laitetaan. Se uusinvestointinakin on joka tapauksessa iso luku.
Energiavaltainen teollisuus, jota meillä on metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, työllistää suoraan noin 100 000 henkilöä ja välillisesti noin 400 000. Toisin sanoen se on merkittävä työllistäjä, luvuilla mitattuna samaa suuruusluokkaa kuin ainakin eräiden asiantuntijalausuntojen mukaan on tämä nykyisin kaikkien huulilla oleva it-teollisuus. Senkään työllisyysvaikutukset suoranaisesti eivät ole kovin suuret, välillisesti kylläkin päästään näihin saman tyyppisiin lukuihin.
Tässä kävi myös ilmi se, että nyt Euroopan unionin piirissä tätä energiaselvitystä nimenomaan kohdistuen aurinkoon ja tuulienergian käyttöön
tultaisiin viemään eteenpäin ja siihen panostettaisiin paljon sekä miten Suomi on tässä mukana, toisin sanoen näissä isoissa rahavirroissa, joita EU-piirissä tullaan käyttämään. Ainakin oma näkemykseni on se, että Suomi ei ole hyödyntänyt tätä niin paljon kuin olisi pitänyt, eikä omasta puolestaan panostanut sillä tavoin näihin muihin energiamuotoihin - joista kaksi esimerkkiä sanoin, niiden tuotekehittelyyn ja tutkimustyöhön - kuin pitäisi. Jos ne esimerkiksi ydinenergian näkökulmasta ovat niin huonoja ja tehottomia, sehän kannattaisi tutkia ja selvittää. Eihän siinä ole mitään pelkäämistä, että niillä onkin suurempi merkitys. Mutta on täysin selvää, että ei voi olla sellaista energiatuotantoa, että ei ole ihan varmaa, että jos valot palavat nyt ja tietokone toimii nyt, niin toimiiko se enää 15 minuutin päästä, koska ei ole riittävästi energiaa tarjottavana, vaikka kuinka ...

Puhemies: (koputtaa) Ed. Skinnari, kehotan teitä ja myös muita seuraavia puhujia kiinnittämään huomiota siihen, että nyt on kysymyksessä lyhyt esittelypuheenvuoro nimenomaan lausunnosta, ei kannanotoista, kiitos.

Puhuja: Kyllä. Minä kyllä esitän tätä lausuntoa, vaikka en koko ajan viittaa siihen, mutta kun tiedän, että edustajilla lausunto on nyt työ- ja tasa-arvoasiain lausunnon kohdalta avoimena, en suoraan lainaa siitä tekstiä vaan kerron niistä näkökulmista, joita asiantuntijoiden taholta tuli esille, kun asiaa valmisteltiin. Koska sitä ...

Puhemies: Kehotan joka tapauksessa tiivistämään, koska aika on lyhyt.

Puhuja: Kyllä, jostainhan on tietysti aloitettava. Jos äskeinen puheenvuoron käyttäjä käytti vähän pidempään, minä ...

Puhemies: Sitä oppii sanomaan.

Puhuja: No niin, tämähän voidaan tiivistää vaikka kuinka nopeasti. Tämä oikeastaan monelta osin on tullut sanotuksi. Koetimme kovasti selvittää myös tasa-arvoa, miten se ilmenisi. Se, mikä löydettiin, on tietysti alueellinen tasa-arvo, jossa maan laajuus huomioon ottaen on vaikea löytää sellaisia ratkaisuja, joissa matkojen pituus toisi ihmisiä tasavertaisiksi energiantuotannon ja -käytön suhteen. Tämä on sellainen asia, johon pitäisi kiinnittää huomiota. Euroopan unionihan ei verotusta hyväksy täksi ratkaisumuodoksi, mutta jollain tavoin se on kuitenkin mielestämme käytännössä ratkaistava.
Arvoisa puhemies! Ottaen huomioon, että puhemies toivoi niin, jätän tämän sen varaan loppujen osalta, että edustajat vielä kerran lukevat työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan hyvän lausunnon.