JOUKO SKINNARI: POLITIIKAN VIIKKO 1/2003

Luovuus saa paikan.

Tämän päivän työelämän vaatimukset ovat kovat. Pärjätäkseen pitää olla hyvä koulutus, työkokemusta ja kielitaitoa. Lisäksi tulee olla positiivinen, tehokas ja luova ideoimaan uutta. Työntekijän tulee olla miltei täydellinen supermies tai - nainen.

Kun tehokkuus viedään huippuunsa, luovuus kärsii. Robottimainen työntekijä ei ehdi eikä jaksa luoda uutta. Työelämää kuvaa mm. yhteisten kahvi- ja ruokatuntien katoaminen.

Menestyvät yritykset ovat usein onnistuneet myös luovuudessa. Paras esimerkki on Nokia. Se on onnistunut yhdistämään tehokkuuden ja luovuuden. Kun vertaa Nokian ja muiden valmistajien puhelimia, Nokia on kaunis, tuntuu sopivan parhaiten käteen ja taskuun. Nokia on onnistunut tekemään puhelimia ihmisille.

* * *

Syvän laman jälkeen 1990-luvun lopun nousuhuumassa rahanteko ja tehokkuus sokaisivat. Kaikille ei enää riittänyt perusmerkkinen auto tai asunto lähiössä. Amerikkalaisten esimerkki sai suomalaisetkin jälleen uskomaan pörssiin loputtomana rahapuuna. Pörssiin listattiin kasapäin IT-yhtiöitä, joiden osakkeita ihmiset jonottivat kadulle asti. Analyytikot laskivat firmoille huimia arvostuksia - pelkillä odotusarvoilla. Kauppa kävi ja pankkiirit rahastivat. Missä olivat pankkikriisin opetukset?

Sama tehokkuuden maksimointi levisi osittain kulttuuriin ja urheiluun. Nuoret lahjakkuudet harjoitetaan mahdollisimman tehokkaiksi ruumiillisesti ja henkisesti. Tulos näkyy mm. palloilulajeissa, missä on nyt suuri pula luovista pelinrakentajista ja maalintekijöistä. TV-ohjelmat alkavat olla liiaksi tietokilpailuja ja studiokeskusteluja. Radiot ovat musiikkia ja STT:n uutisia. Onneksi menestyvän suomalaisen elokuvan ja musiikin tavoin TV:ssä on monia hyviä kotimaisia sarjoja.

* * *

Suomessa on jo ymmärretty mm. IT - alan haavoittuvuus ja rajallisuus työllistäjänä. Uusia menestyksen kivijalkoja ja luovuutta kaivataan myös maakunnissa. Liian usein vain kopioidaan jossain muualla menestynyt liikeidea tai ajatus. Riskit kasvavat, kun kaikki keskittyvät samaan asiaan. Pitää uskaltaa olla myös erilainen. Ympäristö-, vesi-ja puuosaaminen ovat suomalaisten hyviä esimerkkejä.

Pitäisi kyetä näkemään, mitkä toimialat tulevat olemaan vahvoja tulevaisuudessa. Samalla on arvostettava perinteitä. Sitä kautta muodostuu maakunnallista identiteettiä ja uskottavuutta. Mutta kykenevätkö virkamiehet ja luottamushenkilöt EU - yms. rahoja myöntäessään näkemään tulevaisuutta maailmanlaajuisesti ja maakunnallisesti? Kuka pystyisi opettamaan opettajia opettamaan aina jotakin uutta tuntematonta tulevaisuutta varten? Kukaan ei pysty täysin ennustamaan, mistä alasta syntyy seuraava Nokia Mutta luovat ihmiset ovat varmasti sitä tekemässä.

* * *

Suomessa on paljon osaamista, jolla on kysyntää maailmalla. Viime kesänä keskustelimme suomalaissyntyisen japanilaissenaattorin, Marutei Tsurusen kanssa suomalaisista tuotteista Japanissa. Tsurunen oli erittäin innostunut suomalaisesta jätehuolto-osaamisesta. Se ei ole ihme, koska suuret maat ja talousalueet ovat katastrofaalisen ongelman edessä jätevuorineen.

Tsurunen kehui puhdasta vettämme. Senaattori nautti Suomen kesästä juotavan hyvän Päijänteen rannalla Asikkalassa. Juomaveden vienti Suomesta olisi hyvä bisnes.Eikö Alko voisi tehdä Finlandia - waterin Ranskan Evianille kilpailijaksi? Juomavedestä on maailmalla suurempi puute kuin vodkasta.

Tämä pakina on valmistunut 8.1.2003.