KUUMA LINJA

Jouko Skinnari:

TYÖELÄMÄ MAAPALLOLLA.

Yli 6 000 miljoonan ihmisen maapallon työvoima on tällä hetkellä noin 3 000 miljoonaa henkilöä. Näistä teollistuneissa maissa on noin 600 miljoonaa ja kehitysmaissa 2 400 miljoonaa. Työttömiä on noin 800 miljoonaa (26%). Yli 60-vuotiaita on 150 miljoonaa töissä (5,5%). Lapsityövoima on 250 miljoonaa (8,3%). Naisia työvoimasta on 1 000 miljoonaa (33,3%).Vammaisia on 300 miljoonaa (10%). Siirtotyövoima on 150 miljoonaa (5%). Vaarallisissa ammateissa on 1 000 miljoonaa.(33.3%). Luokittelemattomissa työtehtävissä on 750 miljoonaa (25%), joista 75%:ia on naisia. Nämä ovat noin-lukuja, mutta auttavat suhteellisuuden tajussa.

Euroopan Unionin nykyisten 15 jäsenmaan 400 miljoonan väestö on vajaat 8%:ia maapallon väestöstä. Laajennettu 500 miljoonan väki on noin 10%. Laajennetun EU:n työvoima on noin 200 miljoonaa henkilöä. Koko Eurooppa eli Venäjä ja muu itä-Eurooppa mukaan lukien on 800 miljoonaa henkilöä. Koko Euroopan työvoima on 380 miljoonaa.

* * *

Kun keskustelemme Kiina-ilmiöstä ja globalisaatiosta eli maapalloistumisesta, on syytä lähteä tosiasioista. Noin 90 %:ia maapallon työvoimasta on laajennetun EU-alueen ulkopuolella. Ei siis ole ihme, että tavaroi-den tuottaminen siirtyy yhä enemmän sinne, missä on työvoimakin. Mutta voiko tavarat tuottaa muualla halvalla ja elää esimerkiksi EU-alueella entisellä elintasolla? Yksi toisensa jälkeen Euroopan kansat alkavat pienentyä, koska syntyvyys on alhainen. Vaikka syntyvyys lisääntyisi huomenna, kestäisi 20- 25 vuotta, ennen kuin nämä lapset olisivat koulutettuja ja valmiit työelämään. Miksi syntyvyys lisääntyisi? Pelkät puheet eivät auta lastenkaan teossa.

Työn teettäminen siellä, missä on työvoima, estää siirtolaisuutta. Monissa maissa esimerkiksi keski-Euroopassa käydään töissä toisessa maassa päivittäin. Samaten meksikolaiset ovat USA:n harmaata työvoimaa. Yli miljardi ihmistä elää yhdellä dollarilla päivässä. Joka päivä kuolee yli 30 000 lasta nälkään, puhtaan juomavedenpuutteeseen ja tauteihin. Näissä köyhissä maissa työtä tehdään lähes mihin hintaan hyvänsä. Työtön lähtee työttömäksi harvoin toiseen maahan vieraisiin oloihin. Kiina-ilmiö tuo työn hänen luokseen?

* * *

Suurten kansainvälisten yritysten merkitys ja vaikutus kaikkeen kasvaa koko ajan. Suurimpien yritysten taloudet ovat yhtä suuria kuin monen maan bruttokansantuote. Esimerkiksi General Motorsin (GM) liikevaihto on suurempi kuin Suomen tai Tanskan kansantuote. Fordin talous on Suomen ja Tanskan luokkaa. Eikä Toyotakaan tai Shell jää paljon alle. Esimerkiksi lähes 40 miljoonaisen Puolan kansantuote on selvästi alle Suomen. GM on kaksi kertaa Portugalin talous, jne. Näistä syistä kansainvälisen kaupan WTO-neuvottelut ja kansainvälisen työjärjestön ILO:n työ on merkittävää. EU on osaltaan vastavoima markkinavoimille.

Yrityselämä kaipaa yhteyksiä politiikkaan. Politiikka kaipaa yhteyksiä talouselämään. Suomen metsä-teollisuus huomasi loppukesästä, että sen asemaa ei ole otettu huomioon EU:n uudessa perustuslaillisessa sopimuksessa. Pikku hiljaa Suomen Euroopan Unionin jäsenyyden aikana metsäteollisuus on tullut EU:n organisaatiossa ja säännöstössä ympäristöasiaksi. Samaten päästökauppa-asioissa metsä- ja paperiteollisuus olisivat voineet olla voimakkaammin mukana. Nyt päästökauppa on Suomen ja mm. metsä-ja paperisektorin osalta epäoikeudenmukainen.

* * *

Suomen ja muiden pohjoismaiden sosiaaliturva perustuu osana palkkaa maksettavista sosiaaliturva-maksuista. Mitä isompi palkka, sitä suurempi eläke tai sairausvakuutuksen päiväraha. Minimitaso on kaikilla. Köyhissä maissa sosiaaliturvaa ei ole. Näissä yhteiskunnissa palkkakulut ja palkan sivukulut ovat pienet. Houkutus käyttää näitä ihmisiä hyödyksi on suuri. Tavaroiden ja vaatteiden yms. teettäminen näissä maissa on edullista. Samalla se kostautuu työn teettäjämaissa työn siirtyessä muualle. Presidentti Tarja Halonen uuden vuoden puheessaan viittasi näihin ongelmiin ja maapallon uusiin haasteisiin. Vastatkaamme niihin niin hyvin kuin osaamme.

Tämä pakina valmistui to 8.1. 2004 klo 8.00.