NAINEN ON TÄRKEÄ TEKIJÄ PÄIJÄT-HÄMEEN KULTTUURISSA.

Sysmän Viikinkiajan korujen ja rahojen ns. aarrelöytö osoittaa, että taiteellista osaamista on Päijät-Hämeessä ollut 1000 – 1150-luvuilta asti. Näille löydöille on yksi tärkeä piirre: kaikki arvokas on haluttu ripustaa naisiin. Kaikki arvokas on tehty naisia varten. Ei olekaan ihme, että Päijät-Hämeen maakuntavaakuna on nainen, Vellamo.

On meitä miehiäkin tarvittu työnteon ja sotien lisäksi mm. muotoiluun ja taiteen tekemiseen. Kulttuurin ja matkailun yhteistyö kantaa jatkuvasti uutta hedelmää Päijät-Hämeessä. Kartanokulttuuri on tästä hyvä esimerkki. Sysmä on ollut kaikessa edelläkävijöiden joukossa. Suvi Pinx on tästä hyvä esimerkki. Matkailu ja kulttuuri ovat yhä tärkeimpiä työllistäjiä.

Kun urheilussa tulee maailmalla takkiin, suomalaiset taiteilijat vain parantavat juoksuaan maailmalla. Ensimmäisenä suomalaisena Aki Kaurismäki palkittiin Cannesin elokuvajuhlien Grand Prix´llä ja Kati Outinen upeasti parhaan naisnäyttelijän tittelillä. Heti Cannesin jälkeen Akia odottaa uusi kunnianosoitus: ensimmäisenä pohjoismaisena elokuvantekijänä hänet palkitaan kesäkuussa Espanjassa Bunuel-palkinnolla. Samalla filmifestivaalilla esittäytyy kuusi suomalaista dokumentaristia uusimmilla töillään. Muutenkin suomalainen elokuva ja dokumentti kiinnostaa ympäri maailmaa.

Suomalainen klassinen musiikki ja sen esittäjät alkavat olla jo käsite maailmalla. Myös kevyt musiikkimme valtaa maailmaa Englantia, Amerikkaa, Australiaa ja Japania myöten. Tekijänoikeuksia alkaa vähitellen tulla omaan maahan naapurimme Ruotsin tapaan. Suomi kiinnostaa nyt myös kansainvälisiä levy-yhtiöitä ja tuottajia. Ja päinvastoin – suomalaiset oppivat myymään tuotteitaan maailmalle.

Nykytanssin edustajat ovat jo vuosia valloittaneet maailmaa. Ainakin Ruotsissa, Englannissa, Italiassa ja Yhdysvalloissa tunnetaan suomalainen nykytanssi. Ehkä eniten yleisön tietoisuudelta piilossa on ollut suomalaisen nykytaiteen maailman valloitus. Vaikka taiteilijat ja heidän työnsä ovat jo useita vuosia kiinnostaneet ympäri maailmaa, vasta aivan viime aikoina on julkisuuteen kiirinyt useita suomalaistaiteen kansainvälisiä menestystarinoita.

Etunenässä on rynninyt mediataiteilija Eija-Liisa A h t i l a, jonka työt parhaillaankin ihastuttavat ja saavat suitsutusta mm. Lontoon Tate Modern taidemuseossa Picasson ja Matissen naapurina. Venetsian biennaalissa palkitun Ahtilan töitä on esillä myös juuri avatussa Kasselin Documentassa. Mutta Ahtila ei ole ainoa. Suomalaisen taiteen kv. näyttelykalenteri ulottuu juuri nyt Australiasta Vietnamiin. Mukana monia merkittäviä suurkatselmuksia kuten Liverpoolin ja Sydneyn biennaalit, jo mainittu Kassel sekä Frankfurtin Manifesta. Aasiassa kiertää pohjoismainen katselmus. Myös kansainväliset taidelehdet ovat huomanneet ja huomioineet suomalaisen nykytaiteen kiinnostavuuden artikkeleissaan.

On myös tärkeätä, että Helsingin ulkopuolellakin tehdään ja esitetään taidetta. Kesänäyttelyillä kuten Suvi Pinxillä ja Retretillä on myös tärkeä merkitys taiteen esille ja tutuksi tuomisella. Kesän auringossa on helppo tutustua itselleen ennalta tuntemattomiin taiteilijoihin tai nähdä uusin silmin tutun kuvataiteilijan työt. Taiteen katselun ei aina tarvitse olla harras ja hiljainen galleriakierros. Kynnys keveämpään kesänäyttelyyn voi olla helpompi ylittää.

Mikä sitten tekee Suomen taiteen niin vahvaksi juuri nyt? Se ei ole sattumaa. Taustalla on pitkäjännitteistä työtä mm. kulttuurialojen koulutuksen mielekkääseen toteutukseen. Pienelle maalle kulttuurinen oma identiteetti on elintärkeä pääoma. Se on myös matkalippu ja peili muulle maailmalle – se kertoo meistä muille ja muista meille. Mutta pienellä maalla on myös pieni yleisö. Ilman yhteiskunnan tukea kulttuurin tekijät eivät elä. Siksi on elintärkeätä, että myös valtiovalta ymmärtää kulttuuriin panostamisen tärkeyden tuotantoja järkevästi tukemalla. Esimerkiksi elokuvatuotanto ei ole missään Euroopan maassa mahdollista ilman julkisen vallan tukea ja rahoitusta. Mutta samalla halutaan vahvistaa alan kilpailukykyä terveiden markkinoiden avulla. Viime vuosina EU:ssa onkin panostettu paljon mm. av-alan tuottajakoulutukseen ja käsikirjoittamiseen. Tällä hetkellä paljon esillä ovat sisältötuotanto laajasti sekä tekijänoikeuslainsäädännön uudistaminen.

Puhettani kesänäyttely Suvi Pinxin avajaisista Sysmän Suopellossa la 8.6.2002.