POLITIIKAN VIIKKO
Jouko Skinnari :

SUOMEN KOHTALO.

Suomen kohtalo monissa meille elintärkeissä asioissa on ratkaistavana tällä viikolla. Euroopan unionin huippukokouksessa valtion päämiesten Eurooppa-neuvostossa tehdään tärkeitä päätöksiä. Euroopan unionin hallitusten välinen kokous (HVK) huipentuu Brysselissä pidettävään ratkaisevaan kokoussarjaan Euroopan unionin tulevaisuudesta.

Suomen kohtaloista on vuosisatojen aikana päätetty monella erin tavoin. Ruotsin kuningaskunnan ja Venäjän tsaarin aikoina suomalaiset olivat sivustakatsojina. Meillä ei ollut edustusta Ruotsin kuningashuoneessa tai Venäjän tsaarin hovissa. Nyt me olemme olleet asioitten valmistelussa ja myös päätöksenteossa mukana niin tasa-arvoisesti kuin pieni kansa pystyy. Kun Euroopan unionin alku tapahtui 1950-luvulla alkuperäisten kuutosten (Saksa, Ranska, Italia, Belgia, Hollanti, Luxemburg) toimesta, on näillä esikoismailla, erityisesti Ranskalla ja Saksalla, taipumus määrätä mahdollisimman paljon.

* * *

"Maksaja määrää" on suomalainen sanonta. Euroopan unionin menoista Saksa ( 25%), Ranska, Englanti ja Italia maksavat 2/3. Kun samaan aikaan näiden maiden kansalaisten sosiaalisia etuja on jouduttu leikkaamaan, työttömyys on pahentunut ja maiden talous on tiukoilla, ei sielläkään hyvällä katsota jo olemassa olevia tai lisääntyviä Euroopan unionin menoja. Siksi isot maat haluavat saada riittävän paljon äänivaltaa, jotta asiat pysyisivät heidän käsissään.

Talouden vaikeuksia kuvastaa hyvin Saksan ja Ranskan laiminlyönnit noudattaa Euroopan unionin hinta- ja vakaussopimusta. Nämä maat ovat olleet luomassa EU:lle näitä pelisääntöjä. Aivan kuin 50 km:n kävelyssä joillekin annettaisiin poikkeuksellisesti mahdollisuus vähän aikaa juosta. Kun tällaiset poikkeukset ovat isoille mahdollisia, millaiseksi tuleekaan EU:n huippukokouksen ratkaisevat yön hetket? Paineet saada asiat jonkinlaiseen selkeyteen ennen 10 uuden jäsenmaan ja noin 100 miljoonan uuden asukkaan tullessa mukaan 1.5.2004 ovat suuret.

* * *

Suomen kansa on noin yksi prosentti Euroopan unionista laajentumisen jälkeen. Suhteutettuna Suomen valtionhallintoon tämä tarkoittaisi meillä noin 50.000 asukkaan kaupungin aseman erityisjärjestelyjä. Suomen tärkeänä vaatimuksen on saada oma komissaari. Euroopan unionin asioita valmistelevassa komissiossa Suomen komissaari ja hänen noin 10 hengen kabinettinsa on maamme syrjäisen sijainnin ja muut erityispiirteet huomioon ottaen elintärkeä. Suuret maat pelkäävät komissiosta tulevan hallitusten välinen neuvotteluelin, jos jokaisella maalla, Malta ja Kypros mukaan luettuna, on oma komissaari kabinetteineen. Toivottavasti Suomi saa tahtonsa läpi.

Toinen Suomelle tärkeä asia on EU:n puolustus. Suomi, Ruotsi, Itävalta ja Irlanti ovat jättäneet oman puolueettomien maiden ehdotuksen. Suomi haluaa perustaa puolustuksensa omaan asevelvollisuusarmeijaan. Apua tulisi Suomelle vain pyydettäessä. Euroopan unionilla ei ole omaa armeijaa eikä ole tulossa. Myöskään NATO:lla ei omaa armeijaa, vaan sen sotilaallinen voima on jokaisen jäsenmaan, mm. USA:n armeijassa. EU:n piirissä Suomi joutuisi pyytämään apua joltakin NATO-maalta tai sitten Ruotsilta, Itävallalta ja Irlannilta.

* * *

Esi-isäni tulivat 30-vuotisesta sodasta noin vuonna 1650 Hollolan Vesalaan. Esi-isäni asuttivat kylmän tilan, jonka nimeksi ottivat Skinnari. Tätä tilaa pitää nykyisin 1930-luvulla S-kirjaimen poisottaneen sukuhaaran edustajana Heikki Kinnari. Voisinkin väittää, että Mariankadulla olevan Hakkapeliitta-patsaan toinen soturi on esi-isäni.

30-vuotisessa sodassa suomalaiset taistelivat Ruotsin armeijassa. Suomelle puolustusasiat ovat vakava ja elintärkeä kysymys.

Toivotan Suomen neuvottelijoille parhainta menestystä vaikeissa tilanteissa isänmaan parhaaksi.

* * *

Tämä pakina on valmistunut ti 9.12.2003 klo 13.00.