POLITIIKAN VIIKKO

Jouko Skinnari:

JOKAMIEHEN OIKEUDET.

Käsite jokamiehen oikeudet on meille tuttu. Tähän määritelmään kuuluu mm. oikeus liikkua maastossa, kerätä marjoja ja olla luonnossa tiettyyn rajaan asti tasavertainen.

Jokaisen oikeuksiin kuuluu meillä Suomessa oikeus käyttää yhteiskunnan tarjoamia terveyspalveluja, saada koulutusta sekä palkkaa vastaava eläke. Jonkinlaiseksi jokamiehen oikeudeksi voidaan katsoa myös oikeus pankkipalveluihin. Olemme tottuneet hoitamaan raha asioita pankissa luottamuksella, kohtuullista korvausta vastaan. On tietysti eri asia mennä marjaan tai sieneen toisen maille kuin pankkiin, josta on ostanut rahaa mm. velkana tai kierrättää siellä  tilinsä ja eläkkeensä. Pitää sananmukaisesti osaltaan pankkia pystyssä.

Valtio on ollut ja on takaamassa näitä pankkeja. Pankkikriisin aikaan valtio (kansa) tuki pankkeja kaiken kaikkiaan noin 45 miljardilla markalla. Suomen pankkijärjestelmä toimii viime kädessä eduskunnan eli veronmaksajien vastuulla. 

* * *

Vapaassa markkinataloudessa yrityksellä on itse oikeus päättää tuotteen tai palvelun hinta. Näin varmasti teoriassa on, mutta miten on käytäntö? Onko oikein että pankki joissakin tapauksissa perii 4 – 6 euroa tiskillä laskun maksamisesta? Jos tarkoitus on vain saada asiakkaat käyttämään muita, kustannustehokkaampia maksutapoja, lähestymistapa on täysin kohtuuton. Iäkkäämmät ihmiset eivät voi eivätkä halua käyttää nettiä tai muita sähköisiä maksutapoja. Nyt on markkinoilla hyvä tilaus sellaiselle pankille, joka tarjoaa palveluita kohtuuhintaan ja henkilökohtaisesti. Laadukkaat palvelut työllistävät hyvin koulutettuja pankkitoimihenkilöitä

Suomesta puhutaan palveluyhteiskuntana. Mutta olemmeko sitä? Palvelu tarkoittaa yleensä ihmisen palvelua ihmiselle. Elämä tietokoneen takana, jonoissa seisomassa, raahaamalla itse tavaransa automarketeista jne. ei ole palveluyhteiskuntaa. Se on sitä, mitä olen oppinut inhoamaan USA:ssa ja Venäjällä. Pankissa tai kaupassa käynti on monelle suuri sosiaalinen tapahtuma. On monesti päivän tai kuukauden kohokohta asioidessa tutun myyjän tai pankkivirkailijan kanssa. Kuulumisia vaihdetaan molemmin puolin. Tässä on kyse myös yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta. Asiakkaan palvelusta ja henkilöstön työllistämisestä.

* * *

Kermankuorintavirus ei ole pelkästään pankkien ongelma. Samanlainen virus tuntuu iskeneen myös maakunnallisille puhelinoperaattoreille laajakaistaliittymien hinnoittelussa. Palvelun tarjoajia ei ole yhtä paljon kuin pääkaupunkiseudulla ja tämä näkyy hinnoissa. Esimerkiksi Lahdessa nopean Internet liittymän kytkeminen maksaa miltei kaksi kertaa enemmän kuin Helsingissä. Myös kuukausimaksuissa on eroja. On vaikea sanoa hyvin koulutetuille ihmisille, että muuta Lahteen tai muualle maakuntaan, kalliimpien internetyhteyksien alueelle.

Kilpailua tarvitaan. Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat jokamiehen oikeus, ilman niitä monet nykyaikaisen yhteiskunnan palvelut karkaavat tavallisen ihmisen ulottumattomiin. Ruotsissa yhteiskuntaa ollaan rakentamassa tasa-arvoisemmin myös verkkoyhteyksien ja laajakaistojen osalta. Ajattelepa itse elämää ilman tietokonetta. Monet suomalaiset joutuvat sen tekemään joka päivä. He ovat syrjäytyneitä, jotkut tosin omasta halustaankin.

* * *

Tämä pakina on valmistunut tiistaina 17.2. klo 12.00.