Jouko Skinnari

YRITYS JA DEMOKRATIA.

Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto päätti 9.12.1996 seutukaavasta ja mm. eteläisen ohitien tielinjauksesta. Äänin 122- 78 päätös oli Renkomäki. Tämän ympäristöministeriö vahvisti 1999 alussa ja edellytti lisäselvityksiä. Tämä päätös oli ollut vuosien valmistelun tulos. Tämä ei tullut kuten entiselle pääministerille pyytämättä ja yllätyksenä. Nyt Lahden kaupunginvaltuusto päätti samasta asiasta ja teki jälleen kerran saman päätöksen kuin maakuntavaltuusto 1996. Mitä kaavoitusviranomaiset ovat tehneet Päijät-Hämeessä ja Lahdessa seitsemän vuotta?

Nyt on rakentavassa hengessä lähdettävä toteuttamaan Renkomäki-vaihtoehtoa. On rakennettava puistomainen Etelä-Lahti modernilla ihmisläheisellä kaupunkisuunnittelulla. Tämä toisi Lahteen lisää veronmaksajia ja pysyttäisi nykyiset. Tielaitos rakentaa moottoritiet. kunta ja maakunta päättävät, mistä ne kulkevat kuntalaisten ja maakunnan parhaaksi, kuten nyt on tehty - jälleen kerran.

* * *

Demokratian toteutuminen on ollut vaatimus Suomessakin pitkään. Valtion ja kuntien ohella demokratiaa on vaadittu yrityksiin. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä oli laiha vastaus niihin vaatimuksiin, joita työntekijöillä oli yritysten demokratian toteuttamiseen 1960 - luvun lopun jälkeen Suomessa. YT-laki oli kompromissi, joka ei ole vakiinnuttanut Suomessa syvällistä ja luottamuksellista osallistumista yrityksen päätöksentekoon.

Tilanne on kärjistynyt pikkuhiljaa 1990-luvulla. Suomessa alettiin ottaa pörssitoimintaan liittyen yhä enemmän osakkeenomistajien edut lähtökohdaksi. Kävi yritykselle ja sen henkilökunnalle kuinka tahansa, optio-ohjelmilla ja kultaisilla kädenpuristuksilla pönkitetty palkattu johto saattoi siirtyä seuraavaan kohteeseen ja isot osakkeenomistajat pelastivat omansa. Työelämässä siirryttiin luottamuksen ilmapiiristä epävarmuuden, pätkätyön, määräaikaisuuden ja kyräilyn ilmapiiriin.

* * *

Jos henkilöstö olisi tiiviimmin mukana yrityksen päätöksenteossa, moni virhe yrityksen strategiassa, johtamisessa ja päätöksenteossa jäisi tekemättä. Epäonnistumiset kantaa kuitenkin aina henkilöstö. Tästä tilanteesta tarvitaan nopeampi ulostie kuin mikä kolmikantaisen YT-lakia uudistavan komitean aikataulu on. Hyvät työnantajat ja yritykset ovat tehneet sen itse luomalla luottamuksen ja toinen toisensa kunnioituksen työyhteisöön. Hyvien työyhteisöjen luomiseksi yksityisellä ja julkisella sektorilla tarvittaisiin laaja-alaista yhteiskunnallista keskustelua toimenpiteineen kuten mm. puheenjohtaja Lauri Ihalainen on esittänyt.

* * *

Nyt ollaan Suomessa ja muuallakin maailmassa tultu tilanteeseen, jossa yrityksen omistamista ja johtamista tulee harkita laajemmasta näkökulmasta. Monissa maissa kuten Suomessa on syntynyt liian iso kuilu yrityksen osakeomistamisen ja palkkatyön väliin. Hyvin eduin ja optio- ohjelmin palkattu yritysjohtaja saa fuusioilla ja vastaavilla yritysjärjestelyillä suuria otsikoita ja saa ehkä osakekurssin nousemaan, mutta vastuu irtisanomisista siirtyy työttömyysturvalle sekä kunnille ja valtiolle. Ne eivät voi irtisanoa kuntalaisia eivätkä suomalaisia. Yhteiskunnan on aina kannettava vastuunsa kunnanvaltuustoissa ja eduskunnassa, maan hallituksessa. Yritysjohdolla ja elinkeinoelämällä tulee olla nykyistä suurempi vastuu yrityksessään, toimintamaassaan, Euroopassa ja maapallolla. Valtion ja kuntien tehtävänä on osaltaan luoda yrittämisen edellytyksiä.

Tämä pakina ilmestyy tiistaina 18.11. 2003.