Jouko Skinnari:

POLITIIKAN VIIKKO

YRITYSVEROT ALENEVAT.

Suomessa yritysten verotus kevenee. Yhteistöverokanta ehdotetaan alennettavaksi 29 prosentista 26 prosenttiin. Pääomatulojen verokanta laskisi 29 prosentista 28 prosenttiin. Korkotulojen lähdeveron verokanta alenisi prosenttiyksiköllä. Osingoista rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta lähdevero alenisi myös 29 prosentista 28 prosenttiin. Yhteisöveron alennus korvataan kunnille niin, että jako-osuus yhteisöveron tuotosta kohoaa 19,7 prosentista 22,3 prosenttiin ja valtion jako-osuus alenee 78,45 prosentista 76,17 prosenttiin.

Osinkoverotus uudistettaisiin luopumalla yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä. Luonnollisen henkilön saamien osinkojen verotus riippuisi siitä, onko osingot saatu julkisesti noteeratusta vai muusta yhtiöstä. Tällaisten julkisten kaupankäynnin kohteena olevien yhtiöitten osinkotulosta 70 % olisi veronalaista pääomatuloa ja 30 % verovapaata tuloa. Muissa yhtiöissä osingot olisivat verovapaata tuloa siihen saakka, mikä vastaa osakkeiden varallisuusverossa 9 %:n matemaattisesti laskettua vuotuista tuottoa.

* * *
Ehdotetun verokannan 3 prosenttiyksikön alennus pienentäisi valtion verotuloja noin 555 miljoonaa euroa. Prosenttiyksikön muutos pääomaverokantaan vaikuttaa tuloverotuksen tuottoa alentavasti noin 24 miljoonaa euroa. Verokannan alennus pienentää lähdeverollisten talletusten korkojen verotuottoa 6 miljoona euroa. Eli kaiken kaikkiaan valtion verotulot vähenevät 585 miljoonaa euroa.

Ollaanko elinkeinoelämän piirissä tähän tyytyväisiä? Pääsääntöisesti ei olla. Mihinkä oltaisiin tyytyväisiä? Tätä uudistusta ja sen valmistelua seuratessa tuntuu siltä, että mikään ei tyydytä. Suomalainen elinkeinoelämä odottaa verouudistusta, mutta odottaa samalla mahdollisuuksia siirtää yritystoimintaa maamme rajojen ulkopuolelle entistä enemmän. Euroopan unioni ja erityisesti sen uudet jäsenmaat sekä maapallon eri kolkat kiehtovat. Suomalaisuus ja isänmaallisuus jäävät tässä vähemmälle.

Yritysostot, yritysfuusiot ja toiminnan hajauttaminen ulkomaille on mielen-kiintoinen haaste. Suomalaiset yritykset ovat nyt taseiltaan ja rahoitusvaroiltaa vahvempia kuin koskaan. Esimerkiksi uusien EU-maiden verotustaso on alhaisempi kuin Suomessa. Vaikka EU-alueella onkin samanlaisia sään-nöksiä voimassa, kunkin jäsenmaan valvonta on erilaista ja valvontakulttuuri myös.

* * *
Lyhyellä tähtäyksellä matalan verotuksen maat voivat olla edullisia. Mutta ne eivät pysty takaamaan sitä yrittämisen turvallisuutta, luotettavia viranomaisia, pätevää henkilökuntaa eivätkä toimivaa infrastruktuuria. Nämä Suomen edut on tehty verovaroilla. Yritysten verouudistuksista haetaan tekosyytä suoma-laisten yritysten riskisijoituksille EU:n uusiin jäsenmaihin ja Aasiaan. On mielenkiintoisempaa saada yritykselle vertauskuvallinen 0-5 tappio Pekingissä, Varsovassa, Tallinnassa kuin tappio Lahdessa, Porissa, Mikkelissä, Kajaanissa, puhumattakaan Sodankylästä. Ilmassa on samanlaisia uhon ja uhman piirteitä, kuin 80-luvun lopulla yritysten vaatiessa nopeaa ja rajatonta valuutan siirto-oikeutta. Silloin iskulauseena oli: "Poliitikot pois pankeista". Nyt iskulauseena on "Pois politiikka politiikasta".

Vain yritysjohtajat tuntuvat tietävän omasta mielestään, miten verouudistuksia Suomessa tehdään koko kansan parhaaksi. Matalaa verotusta kannattavat yritysjohtajat käyttävät mielellään yhteiskuntamme hyvinvointipalveluja ja yritysten erilaisia palveluja ja tukimuotoja hyväkseen. Paljon parjattu politiikka on tämän toimintaympäristön luonut. Kaiken taustalla tulojen hankinnassa on laajapohjainen ja oikeudenmukainen verotus eri kansalaisryhmien ja eri kansalaisten kesken. Tähän perustaan hallituksen esitys sopii.

Hallituksen esitys on nyt vietävä eduskunnassa läpi nopeaan tahtiin. Mietintö on saatava valmiiksi ennen juhannusta ja samaten asian eduskuntakäsittely. Aikataulu on tiukka, mutta se ei ole ylivoimainen. Verotuksen uudistaminen on jatkuva prosessi. Tätä verouudistusta ei voidakaan tehdä sillä ajatuksella, että tämä olisi viimeinen sana. Verotuksen uudistuksen vaikutuksia on seurattava. Tilanne on samantyyppinen kuin alkoholiverotuksen uudistamisessa.

Yritysten verouudistuksen osalta jää monia puutteita, mm. pienten yritysten arvonlisäveron alarajan nostaminen, pienyritysten tasapuolinen verokäytäntö monien muiden pienyritystä koskevien verojen osalta suhteessa suuriin yrityksiin ja ravintolaruokatarjoilun kaksinkertainen verotus.

Tämä pakina valmistui tiistaina 25.5. klo 12.00.