Jouko Skinnari:

POLITIIKAN VIIKKO

EU JA KANSA.

Euroopan unionissa on nyt 25 jäsentä kuten Suomen eduskunnan Euroopan unionin asioita käsittelevässä suuressa valiokunnassa. Kun jokainen valtio käyttää oman noin 2 minuutin puheenvuoron, kestää se käytännössä noin tunnin. Tämä on yksi esimerkki siitä, mitä jäsenmaiden lisääntyminen merkitsee työmäärällisesti ja ajankäytöllisesti.

Euroopan unionin nyt noin 450 miljoonaa kansalaista koskeva käsiteltävien asioitten määrä on jatkuvasti kasvava. Silti Euroopan unionissa työskentelee tällä hetkellä arvioiden mukaan noin 30.000 henkilöä. Tämä on vähemmän kuin Helsingin kaupungin palveluksessa. Näistä henkilöistä suurin osa on kielenkääntäjiä, tekstinkäsittelijöitä ja tavanmukaista toimistohenkilökuntaa. Varsinaisia byrokraatteja tekemään uusia EU-lakeja ja direktiivejä on vain tuhansia. Yksistään tästä syystä Euroopan unionilla ei ole käytännössä minkäänlaisia mahdollisuuksia puuttua esimerkiksi Suomen 444 kunnan asioihin. Kuntien on hoidettava sosiaali-, terveys-, koulu- ja tieasiansa aivan itse. Myös rahat tähän tarkoitukseen on saatava omin voimin.

* * *
EU-vaalien keskusteluissa selvästi ehdokkaittenkin osalta sotketaan Euroopan unionin, eduskunnan ja kuntien päätösvalta. Toisaalta yliarvioidaan Euroopan unionin valmisteilla oleva uusi perustuslaki ja sen merkitys. Ajatelkaamme Suomen omaa perustuslakia. Perustuslain mukaan kaikkien asioitten pitäisi olla kunnossa. Vastuu on kuitenkin jokaisen kunnan ja jokaisen maakunnan. Lopputuloksena Suomessa kaikki asiat eivät ole kunnossa. Perustuslailla niitä ei voida takuuvarmasti järjestää. Käytännön toteutus on siellä, missä ovat ihmisetkin.

Tätä taustaa vasten on ymmärrettävä myös Euroopan unionin perustuslain merkitys luoda tavoitteita ja ihanteita Euroopan unionin 450 miljoonalle ihmiselle. Esimerkiksi kunnallinen itsehallinto ja siihen perustuvat palvelut on Pohjoismaiden erikoisuus. Suomessa kunnat päättävät palvelujen järjestämisestä. Ne hoidetaan pääasiassa kunnan omina tai yhteisinä toimenpiteinä kuten sairaanhoitopiiri tai koulutuskonserni. Kunnat voivat ostaa yksityisiä palveluita. Yksityisten palvelujen ostamisessa Suomessa päätösvalta on kunnilla ja tulee kunnilla säilymään.

* * *
Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, keskustelussa peloteltiin saksalaisten tulevan ostamaan kaikki Suomen kesämökkipaikat. Käytännössä muutamat kymmenet ulkomaalaiset ovat lähes 10 vuoden aikana ostaneet loma-kiinteistöjä Suomesta. Saksalaisetkin haluavat viettää lomaansa lämpöisessä auringossa eikä kaukana Suomessa, vaikka kesällä aurinkoa on meilläkin. Sitä paitsi jokainen myyjä päättää, kenelle myy.

Monessa EU-maassa mm. katolisella kirkolla on vahva asema sosiaali-, terveys- ja koulupalvelujen järjestämisessä. Muissa EU-maissa onkin vaikea ymmärtää pohjoismaitten kunnalliseen itsehallintoon perustuvaa palvelujärjestelmää. Se on yhtä vaikeasti ymmärrettävissä kuin suomalaisten Nato-keskustelu. Natoon liittyvistä asioita sekä sotaan ja rauhaan liittyvistä kysymyksistä päätösvalta on suvereenisesti Suomen eduskunnalla. Suomen Nato-jäsenyys ei kuulu Euroopan unionin parlamentille nyt eikä tulevaisuudessa.

* * *
On tärkeää äänestää Euroopan unionin vaaleissa. Euroopan unionin väestö on alle 10 prosenttia koko maapallon väestöstä. Noin 5 miljardia ihmistä maapallolla voi paljon huonommin kuin me Euroopan unionin alueella. Euroopan unionin tavoite paremmasta hyvinvoinnista on loppujen lopuksi hyvin itsekästä. Toisaalta maapallo ilmastoineen, merineen ja järvineen voidaan pelastaa tuleville sukupolville vain yhteistyöllä. Myös rauhan saavutta-minen ja sen ylläpitäminen perustuu kansojen väliseen yhteistyöhön. Siksi Euroopan unioni ja Yhdistyneet Kansakunnat ovat organisaatioita, jotka nimenomaan takaavat mahdollisuuksien mukaan kansalaisten parhaat mahdolliset elinolot. Mitä olisi Eurooppa ilman EU:ta tai maailma ilman YK:ta? Asiat olisi vielä huonommin.

Tämä pakina valmistui ti 1.6. klo 12.00.