< takaisin

POLITIIKAN VIIKKO

Jouko Skinnari:

KUUMENEE. POLTTAAKO?

Säiltään vaihteleva kesä Suomessa on pitkällä. En halua sanoa, että se olisi ohi. Eihän? On pitkä aika odottaa ensi kesää. Syksyllä, talvella ja kesällä ilmat ovat vielä arvaamattomampia, ja usein pahempia.

Poliittisesti loppuvuosi on maapallolla tosi mielenkiintoista. USA:n presidentinvaaleihin ei ole enää pitkä aika. Näiden vaalien kansainvälinen merkitys on suuri. USA:ssa pelataan nyt isoilla panoksilla. USA:ssa tilanne kuumenee, eikä palaminenkaan ole kaukana.

* * *
Entä piskuinen Suomi, joka on asukasluvultaan vähän yli 1 %:n laajentuneen EU:n ihmismäärästä ( noin 450 milj. )? Lämpö kasvaa meilläkin. Valtion ensi vuoden talousarvio tulee hallituksen loppurutistukseen eduskuntaryhmien kesäkokousten jäljiltä. Mistään entisajan budjettiriihestä tuskin voi-
daan enää puhua. Kyseessä on hallituksen yhteisneuvottelut sovun aikaansaamiseksi talousarvioehdotuksesta. Työllisyys, verot, palvelujen rahoitus, lapsiperheet, liikenneinvestoinnit ja alkoholi ovat
keskeisesti esillä.

Politiikka on jotenkin hävinnyt politiikasta. Ministerit latelevat tavoitteitaan kuin kansliapäälliköt . Politiikka on virkamiehistynyt- ja naisistunut. Lait ja muut säännökset määräävät vuotuiset menot hyvin pitkälle niin valtiolla kuin kunnillakin. Tunnelmat valtion budjetin ympärillä saattavat silti kuumentua,
mutta eivät polta. Suurimmat asiat siirtyvät: toiset tuloratkaisua odottamaan ja toiset valtionyhtiöiden myyntituloja.

* * *
Kuumenemista on tapahtumassa myös EU:n perustuslaillisen sopimuksen ympärillä. Suomessa käytiin melko laaja keskustelu ensin ETA-sopimuksesta ja sitten yhtäkkiä eteen tulleesta EU-jäsenyydestä 1990 – luvun alussa. Itsekin innostuin niin , että teimme Pentti Arajärven kanssa kaksi kirjaa: ensin "Eurooppa ja Suomi" ( 1990 ) sekä sitten ”Uusin Eurooppa ja Suomi" ( 1993 ). Kiersin innokkaasti ympäri maata.

Neuvostoliiton hajottua Suomellakin oli uusi tilanne rajanaapurina. Lahti ja monet muut alueet huomasivat Neuvostoliiton kaupan suuren merkityksen. Talouskriisistä tuli syvä. Eikä se ole päättynyt henkilötasolla vieläkään.

Haluttiin keskustella ennen EU-kansanäänestystä. Nyt on eletty kansan- äänestyksen valtuuttamina tehdyillä päätöksillä lähes 10 vuotta EU:n jäsenenä. Mitä olisikaan Suomi ilman EU:ta ? Maailmassa moni asia on muuttunut vuoden 1995 jälkeen. Harva johtuu sittenkään EU:sta. Laajentunutkin EU on alle 10 %:ia maapallon väestöstä. EU on tuonut epävakaaseen maailmaan vakautta.. Suomenkaan talous ei ole kellunut

sinne tänne kuten devalvaatioissa mm. 90-luvun alussa.

Suomessa on vaikea saada aikaan keskustelua tärkeistä asioista. Ruotsissa on taas vaikea saada keskustelua loppumaan. Suomessa tarvitaan keskustelua ihmisen arjen näkökulmasta. Ihmistä varten on kunta, valtio ja EU.

* * *
Tämä pakina valmistui ti 17.8.