< takaisin

POLITIIKAN VIIKKO

Jouko Skinnari:

TERVEYS. TOIMEENTULO.


Lahdessa ainakin Mytäjäisten ja Möysän avantouintipaikoilla uiminen on alkanut vaikka avannoista ei ole tietoakaan. Tai sitten voidaan todeta avannon olevan mahdollisimman suuri. Joka tapauksessa Lahden nuorekkaat naiset ja miehet porskuttelevat itseään vieläkin parempaan kuntoon.

Otin itse avantouinnin harrastuksekseni pari vuotta sitten. Enkä ole katunut. Viime sunnuntaina ilahduttavaa oli myös Finlandia-hiihdon järjestämä sauvakävelyn maraton sekä lyhyemmätkin matkat.

Sauvakävely on myös erittäin hyvä kuntourheilun muoto koko kehoa ajatellen. Eduskunnassa on avantouintikerho ja sauvakävelykerho. Hyvä kunto on tärkeä meille kaikille. Kunnon hankkimisessa ja sen ylläpitämisessä tarvitaan hyvin paljon omaa aktiivisuutta.

***
Eduskunnan toiminta ei onnistu avantouinnilla tai sauvakävelyllä eikä molemmilla yhteensäkään. Tarvitaan toimenpiteitä kansalaisten hyväksi. Kansan kuntoon eli terveyteen liittyvät asiat ovat kovasti esillä keskusteluissa ihmisten kanssa. Terveyskeskusten jonot ärsyttävät. Monet ovat epätietoisia myös siitä, saako hän tai hänen lähiomaisensa asianmukaisen hoidon.

Lääketieteen eettiset kysymykset ovat nousemassa yhä useammin esille. Kysymys on elämän jatkamisesta lääkehoidolla silloin, kun arvioidaan elinaikaa olevan jäljellä vähän. Lääkärit joutuvat yhä useammin yhä vaikeampien ongelmien eteen yhdessä omaisten kanssa elämän ja kuoleman peruskysymysten ääressä. Pitäisi pystyä löytämään oikeudenmukainen ja tasavertainen ratkaisu kaikille.

Terveydenhoitoon meidän on panostettava enemmän rahaa mutta myös henkisiä voimavaroja.

***
Terveyden ohella kansalaisten toimeentulo on jatkuvasti puheenaiheena. Lapsiperheelle, töissä käyvälle, eläkeläiselle tai työttömälle ja monille muille, jokapäiväinen toimeentulo on suuri huoli. Suomessakin on saanut yhä enemmän jalansijaa neljännesvuosi eli kvartaalitalous. Pitkäjänteisyys ja turvallisuus eivät ole tällä hetkellä yrityksen, eikä työelämän avainsanoja.

Yrityksille ja niiden omistajille tuntuu olevan tärkeintä yksi ainoa asia eli mahdollisimman suuri voitto. Eikö kuitenkin kannattaisi pyrkiä pitkäjänteisyyteen?

Epävarmuus elinkeinoelämässä heijastelee myös valtion ja kuntien talouteen. Mistään ei voi olla oikein varma. Jos pätkätöitä on yksityisellä sektorilla, niin on niitä valtiolla ja kunnillakin. Myös määräaikaisuus ja tilapäisyys lisäävät epävarmuutta työelämässä.

Suomessa on EU-maista Espanjan jälkeen eniten pätkätöitä. Suomen yllättävän heikkoon asemaan tässä tilastossa vaikuttaa suomalaisten naisten korkea työhön osallistuminen. Pätkätyöt ja työn jatkumisen epävarmuus heijastelevat lapsiperheitten asemaan. Lapset aistivat äidin ja isän ongelmat. Pätkätöistä kertyy myös hyvin huonosti eläkettä. Työttömyydestä ja työmarkkinatuesta ei kerry eläkettä lainkaan. Palkansaajat perustellusti vaativat parempaa muutosturvaa työelämässä.

***
Monet kansalaiset ovat katkeroituneet. Ilman omaa syytään he tuntevat joutuneensa epäoikeuden-mukaisuuden kohteeksi. Nämä ihmiset ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Suomessa edelleenkin monesti vähävaraisuus ja sairaudet kulkevat käsi kädessä. Ongelmat kasautuvat. Syntyy pahan kierre.

Politiikan tehtävänä on pysäyttää tämä kierre. Jos politiikka ei sitä tee, ei sitä tee kukaan muukaan. On turha kuvitella, että yksityinen sektori päättäisi ottaa vastuun yhteiskunnan ongelmien hoitamisesta. Jotkut yritysjohtajat puhuvat mielellään yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta. Monista suurista kansainvälisistä jättiyrityksistä (General Motors, Ford, Toyota, Shell, IBM, Unilever) on tullut suurempia kuin keskikokoiset valtiot kansantalouksineen. Nämä yritykset eivät päätä palkoista ja työehdoista paikallisesti vaan ne päättävät niistä yleismaailmallisesti.

***
Yritykset ottavat mielellään yhteiskunnista eli valtioista mahdollisimman suuren hyödyn kasvattaakseen omistajiensa voittoja. Suomessa pääomatulot ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana kasvaneet kansantaloudessa kolme kertaa enemmän kuin palkat. Monet yritysjohtajat valittelevat kansalaisten ja palkansaajien vaikeutta luopua omista saavutetuista eduistaan. Samanlainen omista eduista kiinnipitämisen kierre on näköjään yritysjohtajilla ja yritysten omistajilla. Suomalaisen elämänkokemuksen mukaan ahneella ei välttämättä ole kaikkein onnellisin loppu.

***
Tämä pakina valmistui ti. 5.10. klo 13.