POLITIIKAN VIIKKO
Jouko Skinnari:

ÄLY HOI, ÄLÄ JÄTÄ.

Joka aamu miljoonat ihmiset maailmassa heräävät miettimällä, mitähän älykästä tänään voisi saada aikaan. Joidenkin tämäkin tulee tehdä. Muutoin kehitys ei mene eteenpäin tai menee taaksepäin vieläkin pahemmin monissa asioissa kuin nyt. Älykkyys ei kuitenkaan yksin riitä, jos ei osaa tai ei pysty saamaan ajatuksiaan todeksi.

Tämä tuli jälleen keskeisesti mieleen EU-puheenjohtajamaan Hollannin pääkaupungissa Haagissa 25 maan EU-valiokuntien edustajien kokouk-sessa. EU Brysselissä hyväksyy vuosittain sadoittain uusia direktiivejä ja muita säännöksiä, mutta jäsenmaissa näitä ei panna täytäntöön. Hyvää ku-vaa eivät anna esimerkiksi EU:n varsinaiset perustajat eli Ranska, Saksa, Italia, Belgia, Hollanti ja Luxemburg. Tunnetusti Suomi on hoitanut direktiivien täytäntöönpanot sekä vakaussopimuksen noudattamiset esimerkillisesti. Hyvistä tavoitteista huolimatta Euroopan Unionin talous- ja työllisyyskehitys takkuilee pahasti.

* * *

Suomen ja Päijät-Hämeen on itse taisteltava oma paikkansa. Meille ei sitä kukaan muu anna tai meidän puolestamme rakenna. Eurooppa on kilpailu-tilanteessa Amerikan ja Aasian kanssa. Meiltä kysytään enemmän älyä ja kekseliäisyyttä kuin näissä kilpailijamaanosissa. Euroopan Unionin nykyinen väestö noin 450 miljoonaa on alle 10 % maapallon ihmisistä. Määrällä emme koskaan pärjää. Emme voi myöskään kilpailla alhaisilla palkoilla ja olema-ttomalla sosiaaliturvalla. Meidän vahvuutemme on ihmisen elämän suurem-missa arvoissa. Tällä elämisen laadulla on oma hintansa, josta me ainakin tähän asti olemme olleet valmiit maksamaan.

Suomen kansa ei Euroopan Unionissa voi suuruudellaan rehennellä. Kansaamme pienempiä EU:ssa on kahdeksan: Eesti, Irlanti, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta ja Slovenia. Eli 16 kansaa on suurempia kuin suomalaiset. Tosin Tanska ja Slovakia ovat aivan vähän kansoina suurempia kuin Suomi. Mutta esimerkiksi Hollannin kansa on 16 miljoonaa ja Ruotsin yli yhdeksän. Unkarin ja Tshekin kansojen ihmismäärä on kaksinkertainen Suomeen verrattuna eli 10 miljoonaa. Usein puhumme näistä ikään kuin ne olisivat asukasmäärältään kuin Suomi.

* * *

Tulopoliittiset neuvottelut eli ratkaisut työn hinnasta seuraavina vuosina ovat loppusuoralla. Näinä päivinä ratkeaa pystytäänkö valtakunnallisten työmark-kinajärjestöjen toimesta sopimaan työelämän kehittämisestä Suomessa. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vuosikymmenet on Suomessa pystyt-ty rakentamaan kokonaisratkaisuja ottaen huomioon koko kansantalouden kehitys. Tämä on taannut tulotason nousun, sosiaaliturvan rakentamisen se-kä työrauhan työpaikoilla. Tästä ovat kaikki hyötyneet.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävillä pääoman omistajilla on mennyt todella hyvin. Heidän tulonsa ovat nousseet noin 150 prosenttia. Vas-taavana aikana palkansaajien tulokehitys on kohonnut keskimäärin noin 50 prosenttia. Samaan aikaan myös kuntien suhteellinen taloudellinen asema  on heikentynyt. Lisäksi satunnaiset optiomiljonäärien tai energiayhtiöiden myynnistä saadut tulot ovat hämänneet monia paremmin menestyneitä kuntia ruususen uneen. Hädissään kunnat ovat kutsuneet konsultteja apuun aut-tamaan älyllisessä pohdinnassa. Konsulteille ahdingossa olevat kunnat ja kunnallisjohtajat ovatkin olleet hyvä bisnes. Samoilla papereilla ja paikka-kuntien nimiä muuttamalla on tehty samalla laskupohjalla melkoiset vuosi-tulot. Kunnallishallinnossa, seutuhallinnossa ja maakuntahallinnossa tulisi saada aito kunnallispolitiikan, elinkeinoelämän ja korkeakoulu- sekä yliopistotoiminnan yhteistyö.

* * *