< takaisin

POLITIIKAN VIIKKO

Jouko Skinnari:

SUURI SURU.

Suurta osaa ihmiskuntaa on järkyttänyt Kaakkois-Aasian katastrofi. Valtavaa tuhoa aiheuttaneet maanjäristykset ja niitä seuranneet hyökyaallot ovat teh-neet suunnatonta tuhoa. Ihmiskunnan historia tuntee vastaavanlaisia kaupun-kien ja alueiden häviämisiä Vuosituhansia jälkeenpäin kaivauksissa on tehty ns. historiallisia löytöjä.

Nyt kuolema, hätä, talojen, omaisuuksien ja elinkeinojen häviäminen tulevat kansalaisten olohuoneisiin television, lehtien ja radion välityksellä. Aasian luonnonkatastrofi on aiheuttanut suurta järkytystä. Iloinen ja ikimuistettava kaukomailla suurten merien äärellä vietetty joulu muodostui tuhansien poh-joismaalaisten ja eurooppalaisten viimeiseksi matkaksi. Vielä valtaisampi on luonnonvoimien tuho paikallisille asukkaille kun noin 150 000 kansalaisen elämä, miljoonien kodit ja omaisuudet tuhoutuivat.

* * *

Aasian ja Intian valtamerien rannat tulivat yhtäkkiä hyvin lähelle kaikkien suo-malaisten jokapäiväistä elämää. Halusimme tai emme, kauhukuvat ovat aja-tuksissamme ja saavat ne harhailemaan kuolleiden ja heidän omaistensa tuskassa. Yksin Lahdessa ja muuallakin tulee vastaasi henkilöitä, joiden lähi-omaisilta tai tuttavilta katastrofi on riistänyt elämän. On vaikea keskittyä arkipäivän asioihin.

Monissa kodeissa kysytään Lahdessa ja muualla Suomessakin: Miksi? Miksi juuri meidän isä, äiti, tytär tai poika, sukulainen, ystävä tai työtoveri joutui loma-matkallaan luonnon katastrofin uhriksi?

* * *

Aasiassa ja Intiassa miljoonat ihmiset joutuvat aloittamaan elämänsä alusta kun kaikki on mennyt. Jäljellä on enää vain toivo. Mutta niin kauan kuin on elämää, on toivoa. Ihmiskunnan hyväksi perustetut organisaatiot, kuten YK, Maailman pankki, Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), EU sekä Euroopan investointipankki joutuvat kansalaisten ohella miettimään tuhoutuneiden aluei-den jälleenrakentamista ja rahoitusta.

Eikä meitä lohduta yhtään kuoleman arkipäiväisyys. Yksistään lapsia kuolee joka päivä puhtaan juomaveden puutteeseen, nälkään ja sairauksiin noin 30 000. Vajaassa viikossa lapsia kuolee maailmassa tällä tavoin yhtä paljon kuin tuon maanjäristyksen ja hyökyaaltojen uhrit yhteensä.

* * *

Toivottavasti katastrofi yhdistää maailman kansoja. Toivottavasti katastrofi saa meidät suomalaiset yhdistymään ja puhaltamaan entistä enemmän yhteen hiileen. Meillä on Suomessa paljon puutetta ja hätää. Meidän on kuitenkin pys-tyttävä suhteuttamaan se maailman muihin maanosiin ja kansoihin. Köyhillä mailla ole ei ole noin vain varaa rakentaa hienoja varoitus- ja hälytysjärjestel-miä? Sielläkin kansa vaatii poliitikoilta ensin rahaa ruokaan, elämiseen ja puhtaaseen juomaveteen.

Meidän on autettava ja tuettava suomalaisia, mutta myös tuhoalueella kärsi-neitä Asiassa ja Intiassa. Huoli lähimmäisistä ja tulevaisuudesta olkoon yh-teinen. Meidän on muistettava kansainvälisesti ja kotimaisesti yhteistyön ja yhteisöllisyyden merkitys. Yhdessä me olemme vahvoja.

Tämä pakina valmistui 4.1.2005 klo 14.