< takaisin

Jouko Skinnari:

BUSH EUROOPASSA

Yhdysvaltojen presidentti George W. Bush saapui sunnuntai-iltana Euroopan Unionin pääkaupunkiin Brysseliin. Toivuttuaan seitsemän tunnin aikaerosta Bush tapaa maanantaina Ranskan presidentti Jacques Chiracin. Irakin sota on hiertänyt USA:n ja Ranskan kuten muunkin Euroopan välejä. Huolimatta politiikan eroavaisuuksista ja kiistoista kaupankäynti USA:n ja Euroopan välillä on merkittävä noin 40 %:n osuus maailmankaupasta. Suuri osa on arvopape-rikauppaa mutta paljon muutakin.

Tiistaina on ohjelmassa neuvottelut EU:ssa ja Natossa. EU:ssa puhuu ensin lyhyesti Bush (6 min). Sitten EU:n 11 jäsenmaata käyttää 5 minuutin puheen-vuoron eri aiheista. Tämän jälkeen on lopuilla EU-mailla Suomi mukaan luet-tuna 1 minuutin puheenvuoro. Sen käyttää presidentti Tarja Halonen aiheina Balkan ja Venäjä. Lopuksi puhuu lyhyesti Bush.

* * *

Tällainen byrokraattinen järjestelmä on tehty siksi, että viimeksi neljä vuotta sitten ei puheita oltu EU:n tahoilta koordinoitu etukäteen. Silloin monet maat ottivat samat aiheet esille. Nyt ei näin käy. Eduskunnan suuressa valiokun-nassa sanonkin pääministeri Matti Vanhaselle ja ulkoministeri Erkki Tuomi-ojalle , että tämähän on kuin presidenttimme maakuntavierailu. Kunnanjoh-tajat ja isännät kiistelevät puhujista ja siitä, kuka lopuksi kiittää ja kuka ojentaa kukat.

Bushin kannalta ehkä mielenkiintoisempi osa on Nato. USA:lla on puolet maailman sotavoimasta. Natossa näkemykset ovat myös eronneet mm. Irakin sodan osalta. Yhteistyötä on löydettävä. Sotilasmenot ovat kuuma aihe muual-lakin kuin Suomessa. USA:lla oli parhaimmillaan noin 250 000 sotilasta Eu-roopassa. Nyt määrä on alle 100 000. Aiemmin USA:n sotilaat olivat jopa perheineen ja pari vuottakin Euroopassa. Nyt komennusaika on keskimäärin puoli vuotta.

USA sälyttää maanosassamme enemmän vastuuta Euroopan armeijoille Natossa. Naton joukot ovat kunkin jäsenmaan armeija. Naton toimintaan osallistutaan jäsenmaan omin päätöksin. Irakin sota on hyvä esimerkki kunkin jäsenmaan halusta päättää itse huolimatta USA:n vaatimuksista. Bushilla on tässä suuri haaste. Suuri haaste on myös Venäjä. Presidentti Vladimir Putinin tapaaminen on torstaina

* * *

USA ottaa joka päivä lisää velkaa 3-4 miljardia dollaria. Aikanaan Suomi 90-luvun pahimpina aikoina velkaantui ulkomaille miljardin viikossa. USA on riippuvainen Aasian pankeista. Presidentit Bill Clinton ja George W:n isä Bush keräävät rahaa tsunamin uhreille. Tärkeämpää on säilyttää Aasian luottamus Yhdysvaltoihin. niin paljon, että Aasian pankit ovat valmiit ostamaan joka päivä USA:n valtion velkakirjoja. Meneväthän rahat mm. sotiin, joista islaminuskoiset maat kärsivät. Islam onkin Bushille vielä suurempi ongelma kuin Eurooppa.

USA:n ulkomaanvienti on noin 10 %:ia. Tästä Eurooppaan menee vähemmän kuin Aasiaan. Ilman Euroopan tukea Bush junior ei tule saamaan tahtoaan läpi YK:ssa. Esimerkiksi Irakin rauhoittaminen ei onnistu ilman YK:ta .Bush tarvitsee Eurooppaa . Mutta kyllä Eurooppakin tarvitsee Yhdysvaltoja. Euroopan veturi Saksa yskii nyt niin pahasti 12 %:n ja yli 5 miljoonan työttömän taakalla 1930-luvun laman malliin.

Jäämme odottamaan Bushin Eurooppa-vierailun tuloksia suurella mielen-kiinnolla. Bushhan aloitti virkakautensa neljä vuotta sittenkin Euroopasta. Ja tässä nyt ollaan. Kukahan on USA:n presidentti neljän vuoden päästä ja ketkä edustavat Suomea?