< takaisin

Jouko Skinnari:

HAASTOIN SAKSAN, RANSKAN, ISO-BRITANNIAN JA ITALIAN

Puhuin keskiviikkona 16.3. klo 15. Brysselissä EU-parlamentin edustajien ko-kouksessa ns. Lissabonin strategiasta. Paikalla oli 25 EU-maan edustajat, EU-parlamentin ja EU-komission johto. Sanoin heille näin:

”Me suomalaiset kävimme läpi syvän laman 1990-luvun alussa. Nousimme sieltä kovalla työllä. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa meidän oli kes-kityttävä rakennemuutoksiin, Tutkimus ja kehittämispanostusten kasvat-tamiseen, koulutukseen ja osaamiseen sekä markkinoiden toiminnan tur-vaamiseen. Näiden ratkaisujen hedelmiä korjataan nyt Suomessa. Koke-muksiimme nojaten olemme osaltamme olleet myös aktiivisia Lissabonin strategian toteuttamisessa. Meidän on ollut pakko uudistua ja tehostaa julki-sen ja yksityisen sektorin toimia.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden ongelmia ovat muun muassa julkisen ta-louden epätasapaino, huono työllisyyskehitys ja tuottavuuden merkittävästi kilpailijamaita hitaampi kasvu. Myös alhainen investointiaste sekä tieto- ja viestintäteknologian alhainen hyödyntäminen ovat ongelmia. Sisämarkkina-lainsäädännön hyväksyminen ja täytäntöönpano ovat jääneet tavoitteista jäl-keen. Keskeisin ongelma on kuitenkin poliittisen sitoutumisen puute. Tähän ongelmaan me kaikki voimme osaltamme vaikuttaa. Suomi haastaa Saksan, Ranskan, Iso-Britannian ja Italian osaltaan hyväksymään sisämarkkinoiden EU-säännökset ja toteuttamaan Lissabonin tavoitteita. Ilman suurten jäsen-valtioiden aktiivisuutta EU ei pysty nousemaan Aasian ja Yhdysvaltojen haas-tajaksi.”

* * *

”Konkreettiset toimet on nyt suunnattava kasvuun ja työllisyyteen. Tämä ei mer-kitse strategian muiden ulottuvuuksien unohtamista. Toimenpiteiden tulee olla ympäristön ja sosiaalisen koheesion näkökulmasta kestäviä. Myös Euroopan sosiaalisen mallin vahvistaminen ovat perusratkaisuja, joihin Lissabonin stra-tegian konkreettisten toimenpiteiden tulee perustua. Myös julkisen talouden kestävyys on turvattava pitkällä aikavälillä. Tämä politiikka on myös pohjois-maisen hyvinvointimallin mukaista.

Suomen sosiaaliturvan tärkeä perusta on työnantajan osana palkkaa maksa-milla työeläkemaksuilla rahoitettava työeläkejärjestelmä. Yksityisissä työ- eläkeyhtiöissä olevat rahastot ovat yli 40 vuoden aikana kasvaneet kolme kertaa valtion budjetin suuruiseksi 90 miljardiksi euroksi. Näillä rahoilla rahoi-tetaan suomalaisia ja eurooppalaisia yhtiöitä. EU-alueella voitaisiin ottaa esimerkkiä tästä solidaarisesta työeläkejärjestelmästä, jossa työeläkeyhtiöt vastaavat eläkkeistä myös yritysten konkurssitapauksissa. Työeläkerahastot ovat myös tehokas yritystoiminnan rahoittaja ja näin myös työllisyyden edis-täjä. Ilman maksuja ei ole työeläketurvaa. Ilman veroja ei ole koulutusta eikä terveyspalveluja.”

* * *

”T&K-politiikassa meidän on EU-tasolla kyettävä luomaan vahva huippuosaa-mista tukeva tutkimuksen puiteohjelma. T&K-hankkeiden korkean laadun tu-lee olla ratkaiseva tekijä, jotta puiteohjelma toteuttaa tehtävänsä eurooppalai-sen lisäarvon tuottajana. Kansallisen tason innovaatiopolitiikan elementtejä ovat pyrkimys Barcelonan 3%:n tavoitteeseen sekä innovatiivisten kasvuyritys-ten rahoituksen ja suotuisan toimintaympäristön turvaaminen.

Taloudelliset ulkosuhteet on miellettävä osaksi strategiaa, taloudellisen kas-vun veturiksi. EU:n aloitteellisuus WTO:n Dohan kierroksen loppuunsaattami-seksi olisi tarpeen. Samoin tulisi nykyistä paremmin hyödyntää EU:n lähellä olevat markkina-alueet kuten Venäjä erityisesti pohjoisen ulottuvuuden kehit-tämisen kautta. Poh-joismaat, Luoteis-Venäjä ja Itämeren ympärillä olevat Puola, Saksa ja Baltian maat ovat yli 100 miljoonan asukkaan ostovoimainen ja osaava väestö. Yhteistyö teollisessa tuotannossa, palvelusektorilla, ener-gian tuotannossa, ekotehokkaissa keksinnöissä ja ympäristö teknologiassa luovat sitä uutta voimaa, jota EU tarvitsee. Ilman pohjoista ulottuvuutta ei Lissabonin strategia toteudu.”