< takaisin

POLITIIKAN VIIKKO

Jouko Skinnari:

KUUMA KESÄ ON

POLITIIKASSAKIN.

Kuumaa kesää on toivottu Suomeen hartaasti joka vuosi. Nyt sitä on nähty ja koettu. Aurinkoinen lämmin sää on kuin veroton etuus meille kaikille ikään, sukupuoleen ja tuloihin katsomatta. Tässä luonnon voimat ovat hyvin tasa-arvoisia ja demokraattisia. Mutta miten joudumme kuumaa sietämään? Siinä erot alkavat.

Kaikilla ei ole mahdollisuuksia kesämökkiin viileitten vesien äärellä tai hyvin ilmastoituun asuntoon tai autoon. Mustassa Afrikassa ja muuallakin maapal-lolla tällaiset ilmat ovat lähes jokapäiväisiä ja -öisiä. Ei ihme, jos työteho ja työvirkeys eivät ole aina parhaita mahdollisia paremmissa elinoloissa olevien valkoisten silmissä.

* * *

Matkustin ensi kertaa mustaan Afrikkaan Nigeriaan ja sen silloiseen pääkau-punkiin Lagosiin vuoden 1985 tammikuussa. Öisinkin lämpötila trooppisella päiväntasaajalla oli noin 30 astetta. Tuossa Afrikan väkirikkaimman yli 100 miljoonan asukkaan valtiossa on noin 200 eri heimoa ja saman verran kieliä. Oli outoa, että mustat eivät ymmärtäneet toistensa kieltä. Oivalsin, miltä heistä tuntuivat valkoisten kieliongelmat koulusivistyksestä ja ihonväristä huolimatta. Eikö valkoinen olekaan älykäs ja viisas, kun ei osaa toisen valkoisen kieltä?

Afrikka on nyt monella tapaa maailman hyvinvoivien keskipisteenä. Nälkään, puhtaan juomaveden puutteeseen, aidsiin ja muihin sairauksiin, sisällissotiin ja luonnonrikkaan maanosan näivettymiseen on havahduttu. YK:ssakin Afrika-lle annettaisiin ehkä kaksi puolipysyvää paikkaa turvaneuvoston 24 jäsenen joukossa tulevaisuudessa. Väestöltään kasvava Afrikka on taantunut 1990-lu-vulta lähtien. Esimerkiksi kouluissa opettajat ovat paljon poissa vakavien sai-rauksiensa vuoksi ja tunnit jäävät pitämättä. Koulutus on sielläkin avainsana, jotta edes luku- ja kirjoitustaito saataisiin mahdollisimman monelle.

* * *

Puutetta ja kurjuutta on 6,5 miljardin ja noin 200 valtion maapallolla myös Aasiassa, Amerikassa ja Euroopassakin. Miljardit käyvät jatkuvaa taistelua elämästään ja olemassaolostaan joka päivä. YK:n asemaa yritetään nyt vah-vistaa Afrikan lisäksi Aasian ja Etelä-Amerikan uusilla puolipysyvillä turvaneu-voston jäsenillä. Maapallo ei ole enää pitkään aikaan ollut EU-maiden ja USA:n välinen kauppa (maailmankaupasta noin 40 %), vaan yksin Kiina on heilauttanut tasapainoa mm. energia yms. strategisesti tärkeitten yritysten os-toillaan. Samaa tekee energiasta rikastuva Venäjä Euroopassa.

Eurooppa ei ainoastaan vanhene asukkaittensa osalta, vaan vähenee. Kan-sat pienenevät. Poliittiset paineet ovat kasvaneet, mitä osoittavat tyytymät-tömyydet eri EU-maiden kansalaisten keskuudessa mm. Ranskan ja Hollan-nin äänestyksissä EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta. Nämä EU:n perustajavaltioiden kansalaiset ovat antaneet vakavimman varoituksen EU:n 55-vuotisen historian aikana.. EU on laajentunut liian nopeasti ja tullut liian elitistiseksi. Saksa (25 %), Ranska, Italia ja Englanti (kunkin maksuosuus 17 - 18 %) kustantavat yhteensä 2/3 osaa EU:n menoista, joten lisääntyvä työt-tömyys, palkkojen ja sosiaalietuuksien leikkaus aiheuttavat vastustusta myös EU:ta kohtaan. EU:n maksut ovat kuitenkin vain runsaan prosentin kunkin maan BKT:sta eli Suomen kirkollisveron luokkaa.

* * *

Poliittinen murros pyyhkäisee yli Euroopan. Toinen maailmansota päättyi 60 vuotta sitten. Suomi liittyi YK:n ohella Pohjoismaiden neuvostoon 50 vuotta, yli 15 vuotta sitten Euroopan Neuvostoon ja viimeksi EU: iin ja euroon. Suomen laajempi kansainvälistyminen on alkanut vasta kylmän sodan päättymisen ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

Jokainen sukupolvi joutuu lunastamaan maansa itsenäisyyden ja hyvinvoin-nin omalla tavallaan. Suomi tekee sen nyt osaamisella ja kovalla työllä. Pal-kansaajat, pienyrittäjät, eläkeläiset ja lapsiperheet ovat tinkineet elintasostaan ja säästäneet osana palkkaa työ- ja yrittäjäeläketurvansa. Laajapohjaisella ve-rotuksella on saatu paljon aikaan ja luotu ns. hyvinvointiyhteiskunta.

Työnantajien työsulut ja palkansaajien lakot osoittavat tulopoliittisten koko-naisratkaisujen joutuvan Suomessa entistä kovemmalle koetukselle. Elin-keinoelämän eräiden ahneus tuottaa omistajille lyhytnäköisiä voittoja, on ro-muttamassa sopimusyhteiskuntamme. Massatyöttömyys ja pätkätyöt ovat heikentäneet kymmenien tuhansien tulevien eläkeläisten sosiaaliturvaa 1990- luvun alusta lähtien. Toimeentuloluukku odottaa liian monia. Aika näyttää, pystyykö poliittinen vasemmisto ja ammattiyhdistysliike vastaamaan näihin haasteisiin riittävällä ponnekkuudella. Töitä näiden epäkohtien korjaamiseksi riittää meille kaikille.

Lämmintä kesää. Muistakaa kuntoilla.

Tämä pakina valmistui pe. 15.7.2005 klo 7.30.