< takaisin

POLITIIKAN VIIKKO

Jouko Skinnari:

KANSAN EDUSTAJANA 25 VUOTTA

PÄIJÄT-HÄMEEN PARHAAKSI.

Olen saanut olla mukana toteuttamassa monia kymmeniä tärkeitä hankkeita mm. Lahdessa. Yhteistyön voimaa ja osaamista kysytään nytkin Lahden ja Päijät-Hämeen menestykseksi.

Ollessani Rafael Paasion hallituksessa poliittisena sihteerinä sosiaali- ja ter-veysministeriössä sain tehtäväkseni hoitaa Päijät-Hämeen keskussairaalan aloitusrahat vuoden 1973 talousarvioon. Muistan 25-vuotiaan juristin mieli-hyvän, kun sain soittaa Lahteen, että alkurahat budjettiriihessä oli päätetty myöntää keskussairaalalle. Toinen suuri hetki oli Kalevi Sorsan hallituksen aikaan 1970-luvun lopulla, kun Lahden lasitehdas taistellessaan olemassa-olostaan jättiyritys Pilkingtonin puristuksessa sai hallitukselta 40 miljoonaa markkaa toimintansa jatkamiseen. Teimme lasitehtaan henkilöstön taistelus-ta Pekka O. Aron kanssa kirjan LASISOTA. Valtakunnallista julkisuutta olin saanut mm. Suomen Varusmiesliiton puheenjohtajana ja TV1: n urheilutoimit-tajana.

Oli kuitenkin monien mielestä iso juttu, että sain Urho Kekkosen valitsija-miehenä 1978 vaaleissa enemmän ääniä kuin myös läpi mennyt Teemu Hiltunen. Vuoden 1979 eduskuntavaaleissa tuli yli 6 000 ääntä, mutta jäin 1. varamieheksi myöhemmin vaikeaan sairauteen menehtyneen läheisen työtoverini Salme Myyryläisen jälkeen.

* * *

Kansanedustajaksi tuleminen teki minusta kokopäiväisen poliitikon. Minulla oli aikaa enemmän myös kunnallispolitiikkaan kun siirryin eduskunnan valio-kuntasihteeristä kansanedustajaksi. Kirjastonjohtaja Ritva Piispanen valjasti meidät uuden kirjastotalon rakentamisen edistäjiksi. Helsingin yliopiston Lahden keskuksen luomisen aloitimme Heikki Lammen johdolla. Koulutus olikin aluksi painospisteitäni, joista merkittävä oli ammattikorkealaitoksen pe-rustaminen Suomeen ja Lahteen. Me omasta yliopistosta paitsi jääneet näim-me ammattikorkeassa mahdollisuuden. Lahden AMK:sta tulikin esimerkki Suomessa.

Launeen uimahallin puolesta keräsimme 14 000 nimeä., mutta halli tulikin Kivimaalle. Tuimme suurhallin rakentamista ja urheilukeskuksen kehittämistä mm. 1989 MM-kisoihin. Poliittisena sihteerinä opin toteuttamaan Raha-automaattiyhdistyksen rahanjakoa, joten vanhustentalojen aikaansaamisessa asemantaustaan, Paavolaan, Kärpäseen ja Ankkurin alueelle Aira Pässilä kääntyi välillä puoleeni RAY:n hoitamiseksi. Päijät-Hämeen liiton ja Lahden kaupungin valtuustoissa saimme siirrettyä eteläisen ohitien Renkomäkeen. Äänestyksissä jatkuvasti vähemmistöön jääneet sekä tiehallinto ja Lahden vir-kamiesjohto taustavoimineen ajavat yli 40 vuotta vanhaa Laune-linjausta (7 km) Prisman ja Gigantin taakse 110 miljoonan euron (Lahden osuus 15 - 20 % kustannuksista) projektina pääasiassa kaupungin omistamalle hyvälle tonttimaalle.

* * *

Tässä luettelen vain joitakin esimerkkejä Lahdessa niistä yhteistyön saavu-tuksista, jotka tulevat yhtäkkiä mieleen. Kunnallispolitiikassa Saksalan uima-hallin varmistaminen, perhepuiston rakentaminen vuosia kerätyistä savika-soista sekä Vesijärven puhdistamisen aloittaminen 1 miljoonalla markalla vaativat aikaa. Samaten Yhteiskoulun erityisaseman vastapainoksi vaadimme onnistuneesti Lahden lyseon, Länsiharjun ja Salinkallion peruskorjausta.

Meille monille 1990-luvun synkät lamavuodet olivat riipaiseva kokemus myös henkisesti. Lahden työttömyys oli 1995 noin 28 %. Neuvostoliiton romahtami-nen, pankkikriisi ja massatyöttömyys panivat meidät kaikki koville. EU-liittymi-nen oli iso urakka. Silti ajoimme päätökseen lääniuudistuksen, elinkeino- ja työvoimakeskuksen Lahteen, radio- ja TV-museon, Lahden sataman ilman tieyhteyttä, Sibeliustalon, moottoritien, oikoradan ja yliopistokeskuksen. Osa-simme käyttää myös EU-rahoja. Olimme aktiivisesti viemässä Päijät-Hämeen Brysseliin ja Pietariin. Käynnistimme suuren kulttuurin ja liikunnan EU-projek-tin Päijät-Hämeessä mm. Lahti FC:n synnyttämiseksi pahasti velkaantuneiden Reipas ry:n ja Kuusysin jatkajaksi. Myös jääkiekko, koripallo, talviurheilu ja kulttuuri Päijät-Hämeen joka kunnassa saivat osansa.

* * *

Politiikka on yhteistyötä. Kukaan meistä ei saa mitään aikaan yksin. Kaikki edellä kerrottu on yhteistyön tulosta. Minun oma panokseni on vain yksi osa isoa kokonaisuutta. Kaipaan yhteisöllisyyttä. Kun Möysästä 1965 pääsin 18-vuotiaana työläisperheen poikana opiskelemaan Helsingin yliopiston oikeus-tieteelliseen tiedekuntaan, säntäsin heti Hämäläis-Osakuntaan Kampinkadul-le kuten aikanaan J.K. Paasikivi ja pääministerikautena Urho Kekkonen . Ha-luamaani toimintaan ihmisten parissa osakunnan 700 hengen juhlasali tarjo-si hyvän haasteen. Sali tuli tiistaisin täyteen 3 500 osakuntalaisesta ja viihdy-kettä oli keksittävä. Sain erilaisia luottamustehtäviä mm. toiminnanohjaajana ja Hämäläisten ravintolan hallituksen puheenjohtajana ja myös Hämäläisten ylioppilassäätiössä. Tuolloin mm. Hämäläisten viikko ja Tavastia Klubi saivat alkunsa.

Suomen kansan edustajana 25 vuotta toimimiseni johdosta eduskunnan jal-kapallojoukkue saapuu Valtion liikuntaneuvoston ja valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtajan Matti Saarisen johdolla Lahden stadionille la 6.8. klo 14 Lahti FC:n ja Allianssin esiotteluun Lahti Grand Old Players – Edus-kunta. Lahden joukkue(noin 500 A-maaottelua): Olli Heinonen, Göran Enckel-man, Keijo Voutilainen, Matti Haahti, Martti Hyvärinen, Markku Kumpulampi, Semi Nuoranen, Kalevi Nupponen, Simo Syrjävaara, Timo Kautonen, Olavi Litmanen, Raimo Saviomaa, Pekka Kosonen, Hannu Hämäläinen, Pertti Jan-tunen, Juha Annunen, Ilkka Remes, Jari Rinne, Ismo Lius, Petri Tiainen, lääkäri Juhani Pöntinen ja erotuomari Kai Natri.

Juhlakahvit musiikin säestyksellä ovat la 13.8. klo 10 - 12 Lahden torilla. Pai-kalla on myös SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma. Viihdemusiikista vas-taa MM-karaokeisäntä Kari Hujanen.

NÖYRÄ KIITOS TEILLE KAIKILLE. Ilman teitä en olisi saanut 19 eduskunta-, valitsijamies- ja kunnallisvaalissa SDP:n listoilla yhteensä lähes 100 000 ään-tä. Ilman yhteistyötämme olisi paljon jäänyt tekemättä nyt ja tulevaisuudessa.

Tämä pakina valmistui ma 1.8. klo 15.