< takaisin

Jouko Skinnari

JUOKSUA JA RUNOA.

Me poliitikot olemme aktiivisia elämän eri aloilla. Lahjakkuutta löytyy vähän joka lähtöön. Viime kuussa oli eduskunnan urheilukerhon 60-vuotisjuhlakilpailut Olympiastadionilla. MM-kisojen hienoilla suorituspaikoilla tehtiin ikä, harjoitusmahdollisuudet ja kova vastatuuli huomioon ottaen monelle suomalaiselle haasteellisia tuloksia. Esimerkiksi Cooperin testissä (juoksua 12 min) paras oli Lasse Viren, Myrskylä, kok (3150 m). Seuraavina tulivat Kari Uotila, Espoo, vas (3045 m), Reijo Kallio, Rauma, sdp (2915 m), Mikko Elo, Pori, sdp (2640 m) ja Risto Kuisma, Pornainen, sdp (2510 m).

Itse en osallistunut tällä kertaa Cooperin testiin. Kesäkuussa olin juossut 2130 m. Keskityin nyt 60 m:n juoksuun. Olin vuosi sitten Joensuussa juossut 100 m virallisesti 16,2. Ajattelin, että alle 10 sekunnin pitää mennä. Aikani 60 m:llä vastatuulessa oli 9,6. Paras oli Arto Seppälä, Mikkeli, sdp 8,8. Mika Lintilä, Toholampi, kesk ja Kimmo Kiljunen, Vantaa, sdp (8,9), Matti Saarinen, Lohja, sdp (9,7) ja Risto Kuisma, Pornainen, sdp (9,9) olivat minua nopeampia. Myös pituuden paras oli Arto Seppälä 3,86 ja itse pääsin askelmerkkien epäonnistuessa vain 3,42.

* * *

Monista kulttuuriharrastuksistani yksi on runous. Kun nykyisen runoilijaprofessorin Risto Ahdin kanssa perustimme Lahden Runomaratonin 1982, emme uskoneet saavuttavamme kaikkea sitä, mitä on tapahtunut. Toimintansa aikana Lahden Runomaraton on järjestänyt 12 Runomaraton-tapahtumaa, viisi Runoviikkoa ja 12 kansainvälistä runokilpailua suomenkielisille kirjoittajille. Runokirjoja on tehty yhteensä 11 ja niitä on myyty lähes 20 000 kappaletta. Meillä on pysyvät yhteydet Ruotsin suomalaisiin kirjoittajiin ja kirjoittajayhdistyksiin sekä myös Viroon. Runomaratonilla oli kolme vuotta Sanan ja Runon kaupunki –hanke, jolloin kehitettiin paitsi Runoviikkoa ja Runomaratonia myös sanataidetapahtumaa mm. Pikku Runomaratonia. Sanataiteenopettajien koulutus on käynnistynyt Lahdessa. Erityisesti nuoria on tullut paljon mukaan.

* * *

Runokirjojen sato kuvaa hyvin aikamme kehitystä. Vuonna 1984 oli nimenä ”Uusi runo”, 1985 ”Minä maailmassa, maailma minussa”, 1987 ”Suomea etsimässä”, 1990 ”Matkalla huomiseen” ja 1991 toteutimme yhdessä MTK:n kanssa sen täyttäessä 75 vuotta, runokirjan ”Runo kasvaa maasta”. 1993 syvimmän laman keskellä ilmestyi runokirja ”Ilossa elämän siivet” ja 1995 Lahdessa työttömyyden ollessa 28 % runokirja ”Ajetaan lujaa, lauletaan kovaa”. Ehkä menestynein runokirja ”Rakastan, rakastat, rakastaa” ilmestyi 1998. Vuonna 2000 oli vuorossa ”Katson kauas – kuuntelen”. 2001 tuli runokirja ”Vapaus nyt”. Vuonna 2003 oli vuorossa ”Unelmat ja naamiot”. Seuraava runokirja ilmestyy tämän kuun lopussa kirjamessuilla Helsingissä Lahden 100-vuotisjuhlan kunniaksi.

* * *

Elias Lönnrot keräsi aikanaan 20 vuoden aikana noin 60 000 runoa ja säettä. Me olemme nyt 12 runokilpailun avulla keränneet lähes 50 000 runoa. Nämä ovat tallennettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistoon. Näihin runokilpailujen pohjalta tehtyihin kirjoihin on tallennettu noin 1200 runoilijan tekstejä. Runoja olisi enemmänkin, ellei määrä olisi rajoitettu viiteen runoon yhtä kirjoittajaa kohti.

Liikunta ja kulttuuri ovat tärkeä asia meille kaikille. Niihin tulee Päijät-Hämeessä panostaa myös kuntien taloudellisissa vaikeuksissa. Liikunta ja kulttuuri ovat tärkeä osa terveydenhoitoa, ruumiillista ja henkistä.