< takaisin

POLITIIKAN VIIKKO

Jouko Skinnari

TYÖN ILOA JA SURUA.

Työn ilo on tärkeä asia. Ensinnä siihen tarvitaan työtä, kunnon työolot, pätevät johtajat, ihmisarvon tuntevat omistajat sekä hyvä henkilöstö. Nämä samat vaatimukset koskevat eduskuntaa. Tämän eduskunnan viimeiset valtiopäivät alkoivat. Töitä riittää kansanedustajille yllin kyllin ja tekemätöntä työtä jää vaalien jälkeenkin. Tasavallan presidentti Tarja Halonen osaltaan viitoittaa tietä tulevaisuuteen virkaanastujaispuheessaan 1.3.2006 eduskunnassa.

Valtion ja kuntien talous on julkishallinnon suuri huolenaihe. Valtion velat räjähtivät nousuun 1990-luvun syvän laman, pankkikriisin ja massatyöttömyyden seurauksena. Tämän kriisin seurauksia kärsimme vieläkin. Laman alusta ja Iiro Viinasen esityksestä tehdystä kahdesta yhteensä noin 40 %:n devalvaatiosta on jo 15 vuotta. Kymmenet tuhannet maksavat näitä valuuttavelkoja ja takauksia elämänsä loppuun asti. Tuhannet yrittäjät tekivät ns. rehellisen konkurssin ilman omaa syytään, kun merkittävät asiakkaat eivät maksaneet laskujaan, velka nousi 40 % ja omaisuuksien arvot puolittuivat. Työ ja työn ilo katosivat.

* * *

Jos liian monen yrittäjän taival katkesi, niin sadat tuhannet työntekijät joutuivat joustamaan työnsä loppumiseen. Työmarkkinoiden jäykkyydestä ei ollut tuolloin tietoakaan, kun irtisanomisten ja lomautusten aalto pyyhkäisi yli Suomen. Moni työntekijä ei ole kunnon työtä sen jälkeen nähnytkään. Voi olla sadoissa tuhansissa ne palkansaajat, jotka pätkä- tai muutoin vähätuloisissa töissään ovat ansiosidonnaisen jälkeen loppujen lopuksi viimein pudonneet työmarkkinatuen varaan. Työntekijä itse ja hänen perheensä ovat kokeneet niukkojen tulojen arjen.

Olen vuosikausia yrittänyt parantaa näiden satojen tuhansien ihmisten tulevan eläketurvan ongelmia. Monella 23 ikävuoden jälkeen saadut ansiot ovat 1990-luvun laman jälkeen jääneet alhaisiksi tai niistä ei kerry eläkettä lainkaan. Meille on syntymässä suuri pientä työeläkettä saavien ryhmä, jotka tarvitsevat elääkseen myös kansaneläkkeen lisäosaa. Jos ei ollut työn iloa, ei heille tule eläkkeelläolonkaan iloa.

* * *

Olemme onnistuneet kansanterveys- ja työterveysuudistuksilla pidentämään elinikäämme. Miehet elävät 1960-luvun keskimääräisen 66 ikävuoden sijasta nyt 75 ja naiset 82 vuotta. Moni ehtii nähdä eläkkeellä ollessaan myös lapsensa jäävän vanhuuseläkkeelle. Työeläke on ollut Suomen parhaimpia ideoita. Se syntyi 1960-luvun alussa sosialidemokraattien lakialoitteen pohjalta. Nyt työnantaja maksaa 17 % palkasta TEL-maksua ja työntekijä itse vajaat 5 %. Siksi Suomessa palkat ovat 20 % alempia kuin toisenlaisten eläkejärjestelmien maissa.

Vakuutusyhtiöt Suomessa ja ulkomailla sekä sijoitusrahastot ovat tietoisia Suomen työ- ja virkaeläkkeissä syntyvistä ongelmista. Lisäeläkejärjestelmät ja vapaaehtoiset eläkevakuutukset alkavat olla tavanmukaista postia lähiaikoina. Vielä tämän vuoden aikana on odotettavissa aivan uudenlainen eläketurvakeskustelu kuin pohjaosa on ollut. Eläkeindeksin ongelmat sekä asumis- ja elinkustannusten nousu tulevat kasvattamaan toimeentulotuen hakijoita. Tuloerot palkoissa ovat tuloeroja myös eläkkeissä.

* * *

Pääjohtaja Erkki Liikasella oli Päijät-Hämeen Puhelimen PHP:n 100–vuotisjuhlapuheessaan monta oivaa vertausta maamme kehityksestä. Suomi oli 1906 köyhä maa. Vain joka 50. asunto oli mukavuuksilla eli sähköllä ja sisä-WC:llä varustettu. Tänään kaikki on toisin. Näin valtaisaa kehitystä ei historiamme tunne.

Erkki Liikanen viittasi Nobel-palkinnon saaneen Robert Solowin sanomaan 1987: "Näen tietokoneita kaikkialla paitsi tuottavuustilastoissa". Näin oli pitkään, mutta ei enää. Euroopan tuottavuus kasvoi 1973 - 1995 nopeammin kuin USA:ssa. Sitten USA:n tuottavuus kiihtyi ja Euroopan hidastui. "Tänään tiedämme siitä enemmän, miksi näin tapahtui? Siihen on vaikuttanut paljon kaksi talouden alaa: tieto- ja viestintätekninen teollisuus sekä tieto- ja viestintätekniikkaa käyttävät palvelut", sanoi Erkki Liikanen.

Kiitokset, onnea ja menestystä 100-vuotiaalle PHP:lle, johdolle ja henkilökunnalle kokonaisuudessaan. Sama kehitys seuraavan 100 vuoden aikana, ensin Päijät-Hämeessä ja sitten voimien mukaan muuallakin Suomessa ja Euroopassa.

Tämä pakina valmistui ti. 21.2. klo 10.15.