< takaisin

POLITIIKAN VIIKKO

Jouko Skinnari:

LAHDEN JOHDON

KOVAT OTTEET.

Lahden johtoon on tullut uutta verta. Siinä on hyvätkin puolensa. Mutta asukkailla on myös sietorajansa. Viime aikoina uudet tuulet ovat virkamiesten osalta osoittaneet voimistumistaan niin, että Lahden kaupungin yhteisöllisyys ja usko demokratiaan on alkanut horjua. Voidaan myös kysyä, riittääkö asiantuntemus. Vaarana on ollut jo pidemmän aikaa, että kaupungin virkamiesjohto ja kaupunginhallitus alkavat elää omaa elämäänsä konsulttiselvitysten pohjalta.

Väkisin tehdyn ohitieratkaisun ja riitaisan terveyspiirihankkeen valmistelun jälkeen viime maanantain kaupunginhallituksen päätökset jättivät monta kysymysmerkkiä. Talousarviokokouksessa kaupunginvaltuusto ajettiin ilman huolellista valmistelua tekemään kaupungin henkilöstön, omistajapolitiikan, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kouluverkon suuria periaatteellisia ns. säästöpäätöksiä. Lahtelaiset nousivat kapinaan mm. pienten lasten koulujen ja omaishoitajien osalta hyvin perustein.

* * *

Nyt Lahden kouluverkkoa ollaan supistamassa kovalla kädellä. Oppilasennusteita ja oppilaspaikkoja on laskettu aina vuoteen 2020 asti. Pitkällä aikavälillä 7-15 -vuotiaiden määrä ilman ulkokuntalaisiakin näyttää kasvavan nykyisestä lähes parilla sadalla.

Alueellisesti oppilasmäärien muutokset ovat erilaiset. Kasvu on voimakkainta Etelä-Lahdessa Renkomäen koulussa ja osin Launeella sekä Pohjois-Lahdessa Metsäpellossa. Kariston alueen kasvu kasvattaa painetta, mutta moottoritien alittavasta kevyen liikenteen väylästä olisi apua alkuvuosina pienten oppilaiden kulkiessa esim. Joutjärven koululle. Oppilaspulasta eivät kärsi Etelä-Lahdessa muutkaan koulut, sillä uusia asuinalueita on lähivuosina tulossa runsaammin mitä suunnittelussa on ennakoitu.

Oppilasmäärän pieneneminen on ollut tosiasia eräissä kaupunginosissa. Mutta Anttilanmäen, Vuorikadun tai Metsäpellon kouluihin näyttäisi oppilaita riittävän tarpeeksi jatkossakin.

* * *

Kunniakkaan Lahden Lyseon lukion siirtäminen Harjun koulurakennukseen maksaa paljon rahaa. Asiaa on perusteltu sillä, että suuri osa rahasta saadaan koulukiinteistön osittaisesta myynnistä. On kuitenkin syytä kysyä, onko yhtenäiskoulun saaminen Lahden lyseon kiinteistöön toiminnallisesti niin arvokasta, että rutiköyhän kaupungin kannattaa tehdä perinteisestä ala-asteen koulusta lukio ja vastaavasti lukiosta ala-aste. Onko parempi satsata enemmän rahaa opetukseen ja antaa kouluille paremmat toimintamahdollisuudet. Koulujen lakkautukset kasvattavat oppilasryhmien kokoja aivan samoin kuin tuntikehyksen leikkaus. Jos vielä samaan aikaan toteutetaan erityisopetuksen puolella esitetyt uudet järjestelyt ja koulujen lakkautukset, on Lahden koulumaailma aivan sekaisin.

Sivistyslautakunnan pyytämä lisäaika erityisesti erityisopetuksen uudelleenjärjestelyille on tarpeen aivan kuten lisäaika Harjun, Vuorikadun ja Lyseon lukion koulujärjestelyille. Lahden yhteiskoulunkin asema osana lahtelaista kouluverkkoa tulee selvittää ennen lopullisia ratkaisuja.

* * *

Toivottavasti kovien arvojen kaupungissa ei käy niin, että keskeiset päättäjät katsovat tärkeämmäksi vapauttaa Vuorikadun ja Anttilanmäen vanhat ja arvokkaat rakennukset yksityiskäyttöön. Halukkaita ottajia kuulemma löytyy, sillä onhan vuosikymmenten aikana poistunut Lahden kaupunkikuvasta lähes kaikki vanhat rakennukset, joita nykypolvi jo osaa arvostaa. Mitkä ovat ko. päätösten tosiasialliset syyt?

Pienten oppilaiden koulutie pitenee ja mutkistuu eri puolella kaupunkia, kun kouluverkkoa harvennetaan. Lapsiystävälliseksi kaupungiksi itseään markkinoinut Lahti on vaarassa luisua tielle, jossa lasten ja perheiden hyvinvointi on toissijainen kovien arvojen ja kasvavan ahneuden jälkeen. Pienten lasten koulut ovat helpotus lapsiperheiden arkeen. Koulutukseen ja pieniin lapsiin tulee panostaa Lahdessa.

Tämä pakina valmistui tiistaina 28.2. klo 8, eikä kaupunginhallituksen päätöksestä ole aivan täsmällistä tietoa.