< takaisin

 

 

 

 

IHMISTEN EU.

 

Suomi on ollut runsaat 10 vuotta EU:n jäsen. Me emme ole enää opettelijoita kuten 10 uutta jäsenmaata. Suomella on paljon vahvuuksia ja hyviä esimerkkejä muille EU-maille. Pari vuotta sitten selvitettiin EU-asioita käsittelevälle eduskunnan suurelle valiokunnalle, että Suomessa EU-asioiden valmistelussa on noin 900 henkilöä. Missä tämä näkyy? Asiantuntijat keskustelevat liikaa vain keskenään.

EU:n alhaiset kannatusluvut Suomessa osoittavat, että emme ole oikein onnistuneet. Kuitenkin EU:n saavutukset 1950-luvun alusta tähän päivään ovat mittavat. Mitä olisi Eurooppa ilman EU:ta? Miten paljon pahempia Euroopan ongelmat olisivat ilman EU:ta?

* * *

EU-Brysselissä puhutaan ja tehdään EU-uskollisten kanssa hyvää tarkoittavia päätöksiä. Mutta näiden päätösten toimeenpano ei ole toivotunlaista. Suomea ei tässä kohden voi syyttää. Esimerkiksi sisämarkkinoiden, elinkeinoelämän, kilpailu- ja kuluttajansuojadirektiivien käytännön toteutuksessa Suomi on mallioppilas. Meillä talousvaliokunnassa käsitellään näistä säännöksistä suuri osa. Työstämme kaksi kolmasosaa on EU-asioita.

Esimerkiksi euron käyttöönotto on sujunut hyvin, mikä on kansalaisten kannalta hyvä asia. Tämä koskee tietysti vain niitä 12 jäsenmaata, jotka ovat eurojärjestelmässä. Mutta miten niitä euroja tai muuta valuuttaa on kaikilla riittävästi? Työttömyys on pahentunut. EU:ssa väestön ikääntyminen koskee ensimmäisenä Suomea ja Suomessa Päijät-Hämettä ja Lahtea. Uudenlaisen työn luominen EU:n noin 20 miljoonalle työttömälle ei ole helppoa. Ranskassa ja Hollannissa EU:n perussopimuksen hylkäys perustui enemmänkin EU:n ja oman maan kansalaisia koskeviin arjen päätöksiin. Suomen tulee antaa oma panoksensa muuttaa EU:n toimintaa kansalaisten kannalta tärkeissä asioissa.

* * *

Suomi on ainoa EU-maa, jossa on rahastoitu työssä ansaittavat työeläkkeet. Nämä noin 100 miljardia euroa ovat yksityisissä työeläkeyhtiöissä. Esimerkiksi Saksassa on Suomen kansaneläkejärjestelmän tapaiset eläke-etuudet. Vaikka Saksan vienti vetää hyvin, vanheneva väki säästää eläkepäiviä varten. Lisäeläkkeitä halutaan vanhuuden turvaksi. Tämä sama ongelma on muissakin EU-maissa, pahimpana Italiassa ja uusissa jäsenmaissa. Kun Suomessa työnantaja osana palkkaa maksaa TEL-maksua (17 %) ja työntekijä itse noin 5 %, täytyy muistaa tämän järjestelmän edut teollistumiselle ja Suomen rakentamiselle noin 45 työeläkevuosien ajalta.

Ranskassa, Saksassa, Italiassa ja muissa EU-maissa tyytymättömyys eläkkeistä, palkoista, työttömyydestä, rikollisuudesta, terrorismista yms. on helppo kääntää EU:n syyksi. Neuvostoliiton ja sen ympärillä olevien valtioiden hajoaminen jätti osaltaan ison ongelmakentän. Myös Kiina ja Intia ovat vaatimassa kahdelle miljardille ihmiselle parempaa elintasoa. Kiina-ilmiö ja Intian vaatimukset tapahtuisivat EU:sta huolimatta.

* * *

Eduskunnassa käsitellään valiokunnissa EU:n perustuslaillista sopimusta. Olen käsittelemässä asiaa johtamassani talousvaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa. Vaikka sopimus ei sellaisenaan tulisikaan voimaan, on se parempi kuin nykytilanne. Me tarvitsemme tehokkaamman ja toimivamman EU demokratian. Maapallo tarvitsee tiennäyttäjän. EU:n on otettava tämä vastuullinen rooli Euroopassa, YK:ssa ja sen erityisorganisaatioissa, WTO:ssa sekä maapallolla yleensäkin. Meidän on yhteistyössä USA:n, Japanin, Kiinan, Intian ja Afrikan kanssa ratkaistava maapallon lisääntyvät ongelmat.

Erityisen merkittävää on 1.7. lähtien Suomen EU-puheenjohtajuus. Me tulemme täältä pohjoisen ulottuvuuden näkökulmasta antamaan panoksemme EU:n kehitykselle mm. energia-asioissa, EU-Venäjä-suhteissa, EU:n ja Aasian yhteistyössä sekä monissa muissa kysymyksissä. Eduskunnalla ja sen valiokunnilla tulee olemaan puheenjohtajuuskautenamme oma tärkeä osuutensa.

Yhdessä me olemme vahvoja.

 

Jouko Skinnari