< takaisin

Jouko Skinnari:

MISTÄ SÄHKÖ

JA ENERGIA?

Energia-asiat ovat vuosi vuodelta tulleet yhä tärkeämmiksi. Öljy ja bensiini ovat huippukalliita. Mutta niin on sähkökin, yksi energiatuote. Energian kokonaiskulutus väheni Suomessa viime vuonna 1360 petajoulea (378 TWh) eli 9 %. Sähköä käytettiin 85 terawattituntia eli 2 % vähemmän kuin 2004. Energiankulutusta vähensi metsäteollisuuden työtaistelut ja lämmin sää.

Kuten noista esimerkeistä näkyy, energia ja sähkö ovat myös vaikeasti hahmotettavia kokonaisuuksia. Helposti puhutaan energiasta ja sähköstä aivan kuin ne olisivat sama asia. Energian kokonaiskulutuksessa merkittävin oli viime vuonna öljy (26,7 %), puupolttoaineet (20,0), ydin-energia (17,9), maakaasu (11), hiili (9,5) sähkön nettotuonti (4,5) vesivoima (3,6) ja muut (1,9). Muissa on monta tärkeää, mutta vaikutuksiltaan pientä kuten tuuli ja aurinko. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli viime vuonna 25 % eli oikeaan suuntaan ollaan menossa.

* * *

Entä mistä pistorasiasta tuleva sähkömme on peräisin? Ydinvoima (26,3 %) oli viime vuonna merkittävin sähkön tuottaja. Uraania tuodaan ulkoa, mutta toiminta on omissa käsissämme. Venäjältä tulee maakaasu (10,5 %). Kotimaisista vesivoima on merkittävin (16 %), sitten biopolttoaineet (10,5%), turve (5,3%) ja tuulivoima (0,2%). Ulkoa tuotaviin kuuluvat kivihiili (8,2) ja öljy (1,8 %) sähkön tuotannosta. Sähkön nettotuontimme oli viime vuonna 20 %, josta noin 15 % oli Venäjältä.

Sähkön tuotanto kotimaassa supistui 17 %. Lauhdetuotannon lisäksi sähkön yhteistuotanto ja vesivoiman määrät laskivat. Viime vuonna sähköä tuotiin Suomeen enemmän kuin koskaan aikaisemmin, lähes 18 terawattituntia. Viime vuodenvaihteen kovilla pakkasilla Ruotsi ja Venäjä vähensivät sähkön siirtämistä Suomeen. Sanat omavaraisuus ja kohtuuhinta nousivat syystä puheenaiheiksi. Tarvitaan myös energian säästämistä ja energiatehokkaampia menetelmiä.

* * *

Yli 6 miljardin asukkaan maapallomme ei voi hyvin. Ilmaston tila heikkenee ja pelolla odotetaan uusia hirmumyrskyjä alkusyksystä. Siksi eduskunnan talousvaliokunta esittää myös Kioton sopimuksen ulkopuolisten maiden kuten Australian, Intian, Japanin, Kiinan, Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen saamista mukaan globaaliin ilmastosopimukseen. Viime kädessä maailman kaikkien valtioiden on oltava mukana, jotta aukkopaikkoja ei olisi.

Kuten aikanaan faxit, internetit ja matkapuhelimet ovat pikavauhdilla mullistaneet maailman, voisi teknologia tulla maapallon ilmasto-ongelmien avuksi. Yhteinen osaamisemme, koulutuksemme ja rahoituspanoksemme on pantava tulevaisuutemme hyväksi. Suomi voisi ottaa rohkeasti aloitteen jo EU-puheenjohtajuuskautenaan. Maapallon päästöistä 25 EU-maata ovat noin 14 % ja päästökaupan tavoitteiden mahdollisen toteutumisen jälkeen 10 %. Ilman muiden valtioiden (90 % päästöistä) mukaan saamista maapallolle käy huonosti.

* * *

Eduskunnan talousvaliokunnassa on 17 jäsentä. Keskustasta 5, SDP:stä 5, Kokoomuksesta 4, Vasemmistoliitosta, Vihreistä ja Kristillisdemokraateista 1. Me kaikki olimme mietinnön osalta yksimielisiä. Se on merkittävä asia. Olemme olleet perehtymässä energia-asioihin Washingtonissa, Moskovassa, Prahassa, Berliinissä, Vilnassa, Riikassa ja Dublinissa ao. ministeriöissä ja voimalaitoksissa vv. 2003 - 2006. Lukuisilla maakuntamatkoillamme ympäri Suomea ovat energia-asiat olleet yksi keskustelujemme kohde. Kymmenien energiaa koskevien lakiesitysten sekä EU-asioiden ja nyt valtioneuvoston selonteon yhteydessä olemme kuunnelleet satojen asiantuntijoiden lausuntoja ja lukeneet tuhansia sivuja. Monille valiokunnan jäsenille on tullut elämänsä aikana erikoisosaamista energia-asioissa.

Keskustelu energia-asioista jatkuu Suomessa, Euroopassa ja koko maapallolla vilkkaana, mille talousvaliokunnan mietintö yhdessä valtioneuvoston selonteossa tarjoavat hyvän pohjan. Suomen on oltava sähkön tuotannossa mahdollisimman omavarainen. Öljy ja puu ovat liian arvokkaita poltettaviksi. Ydinvoiman lisäyskään ei ratkaise, vaan tarvitaan lisää vesivoimaa, turvetta, biopolttoaineita, tuulivoimaa, maalämpöä, aurinkoa ja jätteenkin hyötykäyttöä. Nykyisissä ja uusissa rakennuksissa on oltava sähköä ja muuta energiaa säästäviä ratkaisuja. Monipuolisuus on valttia uusia energia- ja sähköratkaisuja tehtäessä.