< takaisin

Jouko Skinnari:

VAHVA PRESIDENTTI ON SUOMEN ETU

Ulkopolitiikassa vahva presidentti on Suomen etu. Perustuslakiin kirjoitettu kahden kärjen yhteistoimintamenettely on toiminut hyvin. Suomessa on presidentin valtakeskustelussa liikaa korostettu EU:n merkitystä. Yli 6 miljardin asukkaan maailmassa 0,5 miljardin ihmisen Euroopan Unioni ei ole maailman napa, vaan muu maailma on tullut mm. taloudellisesti nousevan Aasian vuoksi entistä merkittävämmäksi. Siksi Suomen presidentin edustus EU:ssa on nähtävä myös Venäjän, Aasian sekä muun maailman ja YK:n eli globalisaation näkökulmasta.

* * *

Presidentin vallan riisuminen tekisi Suomesta kuningaskunnan tapaisen seremoniavaltion, eikä vähävaltaista presidenttiä kannattaisi enää valita suoralla kansanvaalilla. Viime presidentinvaalissa äänesti 3 , 1 miljoonaa Suomen kansalaista, joista valittu presidentti Tarja Halonen sai yli 1,6 miljoonaa ääntä. Viime eduskuntavaaleissa äänestäjiä oli 350 000 vähemmän viime presidentinvaaleihin verrattuna. Presidentistä ja sen vaalista on tullut kansan suosikki. Presidentin vallan riisujat halunnevat ottaa tämän presidentin valintavallan pois kansalaisilta ja siirtää sen eduskunnalle?

* * *

Suomen siirryttyä suoraan kansanvaaliin presidentin valinnassa, presidentti nojaa välittömästi kansalta saamaansa valtakirjaan. Vaikka pääministeri ja muut ministerit keskittyvätkin nimenomaan EU-asioihin, jää maailmassa myös paljon muita ongelmia. Tähän muun maailman asioiden hoitamiseen Suomen vahva presidentin valta on ollut hyvä lisä Mauno Koiviston, Martti Ahtisaaren ja nyt Tarja Halosen aikana. Miksi vähän yli 5 miljoonan Suomen kansan edustamisesta ulkopolitiikassa ja maailmalla tehdään omassa maassa ongelma, vaikka se ei ole ongelma missään muualla.

* * *

Puheilla presidentin vallan kaventamisesta päästään helposti otsikoihin. EU-asioissa en muista mitään suurempaa ongelmaa vuosien kuluessa presidentti Martti Ahtisaaren enkä myöskään Tarja Halosen aikana. Keskustelut Suomen kahdesta lautasesta EU-kokouksissa ovat olleet perin suomalaisia. Terveellä järjellä näistä on selvitty.

Suomen pankin johtajavalinnoissa on myös haluttu kaventaa presidentin valtaa eduskunnan pankkivaltuuston hyväksi. Tätä koskeva hallituksen esitys oli eduskunnassa. Hallitus veti esityksensä pois, kun se huomasi kärsineensä tappion Suomen pankin rahastojen vallasta. En ihmettelisi, etteikö hallitusneuvotteluissa tulisi esille Suomen pankin johtajavalintojen siirtäminen pankkivaltuustolle.

* * *

Pisimmälle viime aikojen presidentin valtaoikeuksien vähentämispuheissa on mennyt Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg, joka esittää presidentti-instituution poistamista Suomen poliittisesta järjestelmästä. Professorilta tuntuu puuttuvan kyky ymmärtää kokonaisuuksia.

Presidentti-instituutio on kansanvaaliin perustuva poliittinen virka. Päätökset tehdään yhteis-toiminnassa eduskunnan luottamusta tarvitsevien ministereiden kanssa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa. Ulko- ja puolustusministerit sekä pääministeri voidaan saada koska tahansa eduskunnan valiokuntien kuultaviksi. Presidenttikään ei voi siksi toimia ilman eduskunnan myötävaikutusta.

Onkohan valtio-opin professori Matti Wibergin valtio-opin virka tarpeellinen? Wiberg on tehnyt paljon hyödyllistä tutkimustyötä ja tehnyt järkeenkäypiä esityksiä yhteiskunnan eri aloilta. Mutta nyt professori on haksahtanut. Eiköhän pitäisi lakkauttaa presidentin viran sijasta prof. Wibergin oma valtio-opin virka ja muuttaa se vanhuusväestön sairausasioita tutkivan geriatrian professorin viraksi hyödyntämään paremmin yhteiskuntaamme.