Jouko Skinnari:

TYÖTTÖMÄN SELVIYTYMINEN.

Lamavuosista huolimatta Suomen työllisyysaste on sentään 68 %. Pohjoismaat, Alankomaat ja Iso Britannia ovat onnistuneet muita paremmin. Tosin Alankomaissa 40 prosenttia on osa-aikaisia. Osa-aikaisuus on vierasta Suomessa, jolle taas on tyypillistä pätkätyöt ja määräaikaiset työsuhteet. Suomen vajaasta 300 000 työttömästä vaikeasti työllistettäviä on noin 180 000 ja näistä pitkäaikaistyöttömiä noin 80 000. Pitkäaikaisuustyöttömyys on suuri ongelmamme mutta myös uhkamme tulevaisuudessa lähivuosina.

* * *

Suomessa työttömien toimeentulo on tullut yhä suuremmassa määrin ongelmaksi, koska työmarkkinatuelle putoaa yhä useampi työtön (noin 60 %:a). Suomen kuntien vaikeutuva talous vaikeuttaa työttömien ja heidän perheensä taloudellista asemaa sekä terveys-, sosiaali- ja koulupalvelujen saatavuutta Kuntien verotulot perustuvat yhä enemmän kunnassa asuvien määrään. Työttömyysturva tuottaa pientä eläkettä ja työmarkkinatuki ei lainkaan. Työttömien nykyiset toimeentulon ongelmat uhkaavat seurata mukana myös eläkkeissä.

* * *

Suomessa eläketurva kertyy palkkatyöstä, jonka perusteella työnantaja maksaa osana palkkaa työeläkemaksuja työeläkeyhtiöille, sairausvakuutusmaksuja kansaneläkelaitokselle ja työttömyysturvamaksuja kuin myös osaltaan työntekijä osana ennakkopidätystä. Nämä ns. sivukulut ovat osa palkkaa ja suomalaisen pakollisen sosiaaliturvan perusta. Mitä pienempi on palkka, sitä pienempi on eläke. Keskikertaisista palkoista kertyy keskinkertaiset eläkkeet.

Osana palkkaa maksettava työeläkejärjestelmämme ja muu sosiaaliturvamme on varmempia maailmassa riskien jakautumisen tuoman turvan vuoksi. Nyt nämä yli 70 miljardiin euroon nousevat työeläkerahastot ovat lisääntyvän mielenkiinnon kohteena. Rahastoja ja varallisuutta on kerätty työeläkemaksuilla yksityisiin työeläkeyhtiöihin osana työehtosopimusten mukaisia palkkoja yli 40 vuotta. Ammattiyhdistysliike on työeläkerahastojen osalta paljon vartijana, koska nyt rahastojen ja varallisuuden käyttöpaineet alkavat kasvaa vuosi vuodelta suurten ikäluokkien alkaessa jäädä eläkkeelle. Työttömien eläketurvan puutteet on suuri pelon aihe, joka pikaisten selvitysten pohjalta vaatii toimenpiteitä.

* * *

Suomessa on noin 900 000 alkanutta työttömyys jaksoa yhden vuoden aikana. Samalla työttömällä on voinut olla useampi työttömyysjakso.. Näistä noin 70 % päättyy työllistymiseen kolmen kuukauden aikana. Toisen sanoen suurin osa selviytyy tavalla tai toisella.

Mutta työttömyyden pitkittyessä pitkäaikaistyöttömyyden riski kasvaa. Tällöin keinoina ovat pätevä koulutus uusiin tehtäviin. Onko näitä uusia tehtäviä ja onko pätevää koulutusta elinkeinoelämän tarpeisiin? Räjähdysmäisesti työttömyys kasvoi 1990 - luvun alkupuolelta. Maahamme jäi noin 80 000 henkilön pitkäaikaistyöttömien - eli yli vuoden työttöminä olevien suuri joukko. Vaikka näissä kymmenissä tuhansissa on tapahtunut henkilövaihdoksia, on määrä pysynyt suurena. Koulutuksen pätevyys edellyttää opettajien pätevyyttä. Ensin tulisi lisä kouluttaa opettajia, jotta he pystyisivät opettamaan työttömiä elinkeinoelämän tarpeisiin. Ongelmana on jatkuvasti epävarmuus siitä, mihin pitäisi kouluttaa. Yritysten osakkeiden omistajia kiinnostavat enemmän omat voittonsa lyhyellä tähtäyksellä kuin todelliset pitkänajan voitot huolehtimalla henkilöstöstään ja välttämällä irtisanomisia.

* * *

Työttömyys on raskas asia. Selviytyminen ei ole helppoa. Maailma tuntuu kaatuvan päälle.

Kyse ei ole useastikaan vain työttömästä itsestään vaan hänen perheestään. Työttömän lapset vastaavat pihalla tai koulussa ahdistuneena kysymykseen:" Mitä Sun isäsi ja äitisi tekevät?" Epävarmoina: " Ei isä tee juuri mitään, hän on työtön. Äiti sai just töitä". Ei vastauksien antaminen työttömälle itsellekään ole helppoa pidemmän päälle. On pystyttävä selviytymään henkisesti. Kun toimeentulo niukkenee työttömyyden pitkittyessä, alkavat hermot kiristyä perheessä aviopuolisolla ja lapsillakin. Kaikkien tulevaisuus alkaa tuntua liian epävarmalta. Avioero ja kodin hajoaminen ovat lähempänä kuin koskaan kaiken kurjuuden keskellä.

* * *

Kunnollinen 8 tunnin työ ja kunnon palkka viihtyisässä työympäristössä ovat vastaus uhkiin, pelkoihin ja selviytymiseen. 

Tässä on osa esitelmästäni Työttömien Ihmisoikeus-päivillä Järvenpäässä maanantaina 20.10.2003 klo 13.00.