TYÖELÄMÄN UUPUNEET

Suomessa Neuvostoliiton romahdettua, Berliinin muurin murentuessa, pankkikriisissä ja massatyöttömyydessä elettiin todella vaikeita aikoja. Elintasoa leikattiin, ajauduttiin konkursseihin, ylivelkaannuttiin, eikä ollut töitä.

Suurin osa oli töissä. Töitä tehtiin lujaa entistä paremmin tuloksin ja entistävähemmällä henkilökunnalla.

* * *

Ihminen jaksaa kovaa työtahtia vuoden ja toisenkin. Suomalaisellakin alkaa tuntua kova kiire, epävarmuus työn jatkuvuudesta ja lisääntyvät paineet. Liittyminen Euroopan Unioniin 1995 alkoi heijastua ja vaikuttaa monien

työpäivään.

Nyt todella alkavat kovien työvuosien 10 vuotta näkyä. Henkilöstö haluaisi edes jonkinlaista helpotusta työoloihinsa. Vaikka kuinka haluaisi tehdä töitä, ei kerta kaikkiaan jaksa. Väsymys, selkä- ja hartiakivut, unettomuus ja ärtyneisyys ilmestyvät yhä useammin. Loppupelissä voi jäädä ainoaksi vaihtoehdoksi hakemus työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysperusteilla.

* * *

EU-maista Suomessa on Espanjan jälkeen eniten pätkätöitä. Valtio ja kunnat ovat kunnostautuneet työnantajina teettämällä työt tilapäisinä ja vieläpä työllisyysrahoin vuodesta toiseen. Palvelualoilla on pätkätöitä. Pienistä palkoista tulee pienet eläkkeet.

Näistä työelämän epävarmuuksista ja heikosta irtisanomisturvasta on päästävä eroon. Ne työnantajat, jotka tämän älyävät, tulevat menestymään työvoimapulan tulevaisuudessa. Työntekijän ei tarvitse sietää huonoa kohtelua. Huonosti asiansa hoitavat työnantajat tulevat saamaan ansaitsemansa kohtalon. Henkilöstön asema työpaikoilla on nostettava arvoonsa.

* * *

Tämä pakina valmistui tiistaina 19.11. klo 12.00.