SAIRAUSVAKUUTUS.
LAHDEN JOHTAMINEN.

Politiikassa eli yhteisten asioitten hoidossa on lämpenevää. Hallituksen kehysratkaisut eivät ole kaikilta osin saaneet hallituspuolueiden eduskuntaryhmienkään tukea. Yksi asia on yleisen sairausvakuutusmaksun korotus 0.4 prosenttiyksiköllä eläketuloista maksettavan sairausvakuutusmaksun tasolle.

Sairausvakuutus on tärkeä osa terveydenhoitojärjestelmäämme. Sairausvakuutusmenot ovat vuodessa noin 2 miljardia euroa eli noin 12 miljardia vanhaa markkaa. Rahat kerätään osana palkkaa kerran kuussa ennakkopidätyksenä työnantajilta ja palkansaajilta mutta myös eläkeläisiltä. Jos näin kertyneet varat eivät riitä, sairausvakuutuslain mukaan puuttuvat rahat saadaan valtion kassasta eli yleisistä verovaroista.

Mihin sairausvakuutusrahat menevät? Lääkärikorvaukset ovat merkittävä osa: hammaslääkärit 53 ja muut lääkärit 61 miljoonaa euroa. Erilaisiin tutkimuksiin menee 51 milj. euroa. Suuri menoerä ovat matkakustannukset noin 113 milj. euroa. Työterveyshuolto on noin 21 milj. euroa. Lääkkeisiin menee sairausvakuutuskorvauksista yhä enemmän rahaa: yleiset 274 milj., 100 %:sti erityiskorvattavat 216 milj., lääkkeet 75 %:sti korvattavat 213 milj. ja kattokorvaukset 47 milj. euroa.

Jos sairausvakuutusmenot korvataan pelkästään palkkapidätyksillä ja eläkeläisten rahoista, on tämä hieman eri asia, kun nyt lähes 30 % menoista korvataan valtion budjetista. Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan Jorma H u u h t a s e n kannan ymmärtää. Jos Kelan maksuina saamat varat riittävät, silloin ei tarvitse nöyristellä hallituksen suuntaan joka kuukausi jonkin verran kuten nyt.

* * *

Terveydenhuoltoon on panostettava. Tästä kaikki ovat yhtä mieltä. Mutta kenen tehtävä on rahoittaa kulut? Tätä vastuuta siirretään toinen toisillemme. Palkkatyö ja eläkkeet ovat nyt 70 prosenttisesti sairausvakuutuksen rahoitusperusta. Muu osa maksetaan erilaisilla veroilla kerätyillä rahoilla. Tällöin maksajien piiri on laajempi. Hallitus kohdistaa ahdinkonsa palkkatyöhön. Se on kova veto työmarkkinaneuvottelujen alkaessa.

Sairausvakuutusmenot on rahoitettava. Kustannukset tulevat jatkuvasti kasvamaan, ellei etuja leikata. Ja kukapa haluaisi etuja leikata. Ovatko etuudet kohdennettu oikein? Voisivatko sairaanhoitopiirit ja kansanterveyskuntayhtymät tehdä enemmän yhteistyötä saadakseen lääkekustannukset ja sairaskuljetuskustannukset pysymään edes kohtuullisesti nousevina? Pääministeri Paavo L i p p o s e n olisi asetettava laajapohjainen mm. työmarkkinajärjestöt mukaan ottava työryhmä pikaisesti selvittämään sairausvakuutuksen rahoittaminen kestävällä tavalla ja etuuksien kohdentaminen.

* * *

Lahdessakin politiikka lämpenee. Olen syrjästä seurannut, miten kaupungin ylimmän johdon organisaatiouudistus etenee. Ei hyvältä näytä. Lahteen on tulossa näköjään lähes 15 vuotta sitten ensiksi Tampereelle synnytetty ns. toimialajohtajamalli. Ministerikautensa jälkeen olonsa vahvaksi kokenut Jarmo R a n t a n e n muutatutti apulaiskaupunginjohtajien virat toimialajohtajiksi. Entinen kansanedustaja ja ministeri Kaarina S u o n i o oli valittu muutama vuosi aiemmin apulaiskaupunginjohtajaksi mutta ei tyytynyt toimialajohtajuuteen. Onhan se ulkoisesti ja muutoinkin eri asia. Suonio hakeutui vapautuneeseen Tampere-talon toimitusjohtajan virkaan. Pätevänä henkilönä hän on pitänyt venäläistyylisen Tampere-talon vetävänä kongressi-, matkailu- ja konserttipaikkana.

Tällaiset organisaatiouudistukset tulee niin hyvin valmistella, että ne voidaan viedä kutakuinkin yksimielisesti läpi. Hyvään valmisteluun liittyy myös eri mallien vertailu. Yhdellä kaupunginjohtajalla ja kahdella apulaiskaupunginjohtajalla Oulu on ajellut kirkkaasti Lahden ohi.

* * *

Johtaminen on vaikea asia. Lahdessa on johtamisen ongelmia. Kyse on kaikista tasoista ja eri sektoreista. Lama, leikkaukset, yhtiöittäminen, virkojen vähentäminen jne. ovat panneet esimiestaidot ja työtoveruuden koville. Myös luottamushenkilöiltä vaaditaan nyt paljon ja suurta kypsyneisyyttä työnantaja-asemassa. Ratkaistavat ongelmat eivät suinkaan tule vähenemään. Kaupunginhallitus antoi valitettavalla tavallaan yhden vastauksen kaupungin henkilöstön sairaus poissaoloihin.

Lahdessa on vuosi vuodelta valtuuston merkitys vähentynyt. Asioiden tuontia valmisteluvaiheessa valtuuston keskusteluun ei koeta voimavarana. Asioita yritetään hoitaa epävirallisilla seminaareilla ja valtuuston tiedotustilaisuuksilla. Demokratia on vaikea mutta hieno taitolaji, jossa emme ole koskaan liian oppineita kuten maailma, Eurooppa, Suomi ja Lahti osoittavat.

* * *

Rauhallista pääsiäisen aikaa Teille kaikille. Sääkin lämpenee ja tulee kevät.

Tämä pakina on valmistunut tiistaina 26.3.2002 klo 11.