Jouko Skinnari:

KONVENTTI.

Lukioaikana Lahdessa kävin konventeissa. Ne olivat suurten ikäluokkien hauskoja, yhteisöllisiä tilaisuuksia. Ajat muuttuvat. Nyt ensi vappuna 25 valtion ja noin 500 miljoonan Euroopan Unioni järjesti oman konventin.

Tähän konventtiin olen osallistunut muiden suomalaisten tavoin edustajieni välityksellä. Ratkaisevan suurena erona on osaltani muihin kansalaisiin se, että olen saanut kohta kahden vuoden ajan jatkuvasti uusia papereita monia kiloja. Eurooppa - valmistelukunta eli konventti kutsuttiin koolle Laekenin Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 2001.

Kun kuulen sanat Kimmo Kiljunen, terästäydyn EU:n konventtitunnelmaan vaikkapa keskellä yötä. Lahden torilla ei juurikaan kysytä konventista, mutta tästä tietämättä puhutaan EU:n uuden perustuslaillisen sopimuksen asioista kansalaisen näkökulmasta. Eduskunta ja sen eri valiokunnat ovat viime viikkoina lyöneet lukkoon Suomen lähtökohdat ja tavoitteet Roomassa lokakuun 4. päivänä alkavaan EU:n jäsenvaltioiden hallitusten väliseen konferenssiin (HVK).

* * *

Eduskuntavaaleihin valmistautuminen ja vaalien jälkeiset harvinaiset tilanteet häiritsivät Suomen panosta EU-konventissa. Kesäkuussa aloitimme loppukirin ja olemme löytäneet itsemme HVK:ssa muutoksia vaativien etujoukossa.

Suomen kansa on kooltaan noin 1 % EU:n väestömäärästä. Jos asia suhteutetaan Suomeen, olemme kuin noin 50.000 asukkaan kaupunki vaatimassa asemia ja etuja maan hallituksessa, eduskunnassa ja muissa valtion elimissä.

Konventin lopputulos kuvaa selkeästi suurten valtioiden Saksan, Ranskan, Englannin ja Italian halua panna EU:n asiat parempaan ja tehokkaampaan järjestykseen ennen 1.5. 2004. Lähtökohta on ymmärrettävä. Nämä valtiot edustavat EU:n kansalaisten väkimääräistä enemmistöä ja maksavat EU:n menoista kaksi kolmasosaa (2/3). Mutta me pienet kansat olemme olennainen osa Eurooppaa nyt ja olemme aina olleet. Siksi Suomi ja muut pienet kansat ansaitsevat tasavertaisen osan EU:n vallankäytöstä, politiikan sisällöstä ja rahanjaosta. Tasa-arvon käytännön toteutus on nyt käytävä taistelumme.

 x x x

Suomalaiset taistelivat Ruotsi-Suomen etujoukoissa 30-vuotisessa sodassa 1618-1648. Esi-isäni tulivat sodan jälkeen Hollolan Vesalaan ja asuttivat kylmän tilan nimellä Skinnari. Euroopan ytimissä kolistellaan nytkin. Suomen historia on ollut ja on paikkamme etsimistä Euroopassa. EU on maailmassa hyvin merkittävä palkansaajien, yrittäjien ja muiden kansalaisten yhteenliittymä. Tehokkuutta ja tuloksia on saatava lisää, jotta pärjäämme eurooppalaisina Aasialle ja Amerikalle sekä yleensä maailmassa. Tavoite on itsekäs, kun ottaa huomioon maailman kansojen todellisen hädän: sodat, nälkä, puhtaan juomaveden puute ja sairaudet.

Eurooppalaisen yhteistyön lähtökohtana oli toisen maailmansodan jälkeen rauhan turvaaminen. Solmittiin hiili- ja teräsyhteistyö, joka takaisi rauhan sodan vihollisvaltioiden välillä. Tavoitteessa onnistuttiin. Taloudellinen yhteistyö poisti sodan uhan. Me eurooppalaiset ihmiset voitimme. Ihminen oli tärkein silloin ja ihminen on tärkein edelleen. Me kansanedustajat olemme vastuussa siitä, että suomalaisten asema Euroopan arjessa on mahdollisimman hyvä.

Tämä pakina on valmistunut 28.9. 2003 klo 22.