YK VAHVAKSI, VIRO YLLÄTTI (Omalähiö (Kuuma linja), Lahti ja Ympäristö (Politiikan viikko), 1.10.2001.)

* * *

Osama bin Laden on vaikea löytää. USA:n tiedustelupalvelu oli presidentti Bill Clintonin aikana isolla rahalla sitä jo yrittänyt. Heikoimmassa tapauksessa bin Ladenin osuudesta voi jäädä samantyyppinen oikeusvarmuus kuin presidentti John F. Kennedy n  tai pääministeri Olof Palmen murhista.

Siksi Suomen on oltava pidättyväinen ja varovainen. Me tiedämme ja monet meistä omakohtaisesti ovat kokeneet sotilaallisten voimatoimien seuraukset. Pohjois-Irlanti ja entinen Jugoslavian alue Euroopassa osoittavat, mitä kostonkierre on käytännössä.

* * *

Alusta alkaen olen korostanut YK:n tärkeyttä tässä asiassa. YK on iso ja hidasliikkeinen organisaatio. Mutta kukaan ei voi uskoakaan, että terrori-iskujen ongelmat ratkeaisivat nopeasti ja helposti. USA on ollut YK:lle ongelma ja YK on ollut USA:lle ongelma. Näin ei voi jatkua. Jos maailman kansat tämän jälkeen pystyvät sopimaan YK:n yhteiseksi organisaatiokseen ilman verukkeita, paljon on voitettu.

Suomenkin YK-politiikka on päässyt rapistumaan mm. niistä ajoista, kun maamme poliittinen johto Urho Kekkosen johdolla yritti saada Max Jacobsonia YK:n pääsihteeriksi. Kun Namibian itsenäistymistoimet aloitettiin huhtikuussa 1989, Suomi oli YK:n turvaneuvoston jäsen. YK:n toimia Namibiassa johti Martti Ahtisaari, joka joutui vastaamaan mm. kahden ensimmäisen päivän YK:n voimatoimista. Noin 200 namibialaista ammuttiin. Olin tuolloin eduskunnan ainoana edustajana Namibia-kokouksessa Hararessa Zimbabwessa. Arvostetusta Ahtisaaresta tuli tuolloin hetkessä kirosana, jonka toimia jouduin yksin puolustamaan. Namibian saatua lopullisen itsenäisyytensä Ahtisaarikin sai arvostuksensa maassa takaisin.

* * *

Tuttu mies Arnold Rütell tuli yllättäen valituksi Viron presidentiksi. Neuvostoliiton vallan aikana Rütell oli Viron korkeimman neuvoston puheenjohtaja eli ns. presidentti.
Vieraillessani marraskuussa 1990 johtamallani eduskunnan sosiaalivaliokunnan matkalla Tallinnassa tapasimme jo ennestään tuntemani Rütellin.

Kun TV-kamerat olivat poissa Rütell kertoi meille Viron itsenäistymissuunnitelmasta. Viro oli tuolloin Baltian maiden vetovastuussa. "Menen huomenna Moskovaan tapaamaan ystävääni presidentti Mihail Gorbatsovia.Viron, Latvian ja Liettuan itsenäistyminen viedään nyt loppuun. Se saattaa vaatia paljonkin ihmishenkiä, mutta tämän me olemme nyt päättäneet tehdä. Me teimme 1939 toisenlaiset ratkaisut kuin Suomi ryhtymällä talvisotaan. Te menetitte sodissa noin 100 000 suomalaista. Meiltä on kadonnut noin 50 vuoden aikana noin 200 000 virolaista. Te olette nyt itsenäisiä, me emme." sanoi Rütell tiivistetysti muisteltuna näin jälkeen päin.

* * *

Pidin tuolloin Rütellin ja kumppaneiden itsenäistymistavoitteita uhkarohkeina. Mutta Viron ja Baltian maiden itsenäistyminen tapahtui Rütellin kertoman suunnitelman mukaan. Eikä ihmishenkiä juurikaan menetetty. Rütell oli oikeassa ja mina väärässä. Rütell oli suosittu ja uskoin hänen olevan Viron ensimmäinen presidentti. Toisin kävi.

Rütell vieraili 1994 keväällä Heinolassa. Heinolalainen yrittäjä Esa Rantanen järjesti Forskullassa suuren taidenäyttelyn suurisuuntaisen avajaiset: Kalevi Sorsa , Arnold Rütell, Paavo Väyrynen ja minä olimme avaajina. Paavo Väyrynen käväisi helikopterilla Kesk:n puoluekokouksessa ja puheessaan vastusti EU:ta. Rütellin ja hänen suomea puhuvan vaimonsa kanssa risteilimme muutaman tunnin sateisella Ruotsalaisella.

Vaikeammat risteilyt odottavat nyt Rütellia. Toivotamme hänelle onnea vaikeassa tehtävässään kiristyneessä maailmantilanteessa. Toivottavasti näemme hänet vielä Päijät-Hämeessäkin.