SEKAVA EU (pakina, Hämeen Viikkolehdet)

EU:n huippukokous Ranskan Nizzassa päättyi selkeämmin kuin Ranskan sekavista papereista ja paperipinoista saattoi päätellä viime viikolla. Pääministeri Paavo Lipposen kierros EU:n eri jäsenmaissa tuli ymmärretyksi toiselta pohjalta. On tärkeää tavata ihmisiä ja keskustella.

Suomalaiseen päätöksentekojärjestelmään kuuluu jo Venäjän byrokraattisista ajoista lähtien asiakirjojen selkeyden ja täsmällisyyden vaatimus. Ranskalaisessa kulttuurissa taasen hyvällä lounaalla ja maukkailla illallisilla sovitaan asioista keskustelemalla ilman papereita. Perhe, kulttuuri, urheilu ja vapaa-ajan vietto luovat puitteet syvälle menevään keskusteluun.

* * *

Nizzan kokouksessa ei ollut aikaa puitekeskusteluille. Nyt suomalaisittain oli mentävä suoraan asiaan. Suomi oli varautunut pahimpaan mahdolliseen, mutta selvisi tässä vaiheessa varottavalla säikähdyksellä. Asukasmäärältään yli 80 miljoonaan, Ranskaa suuremmaksi, kivunnut Saksa vaati osansa päätöksenteon painoarvoista. Pienet maat olivat jäädä suurien tallottaviksi.

Presidentti Tarja Halosen pohdinta mahdollisesta irrottautumisesta EU:sta on aina ollut mielenkiintoinen kysymys. Mitään välitöntä sanktiotahan ei eroamiselle ole, mutta muut maat voivat eronneen valtion ja kansan elämän tehdä hankalaksi. Mitä hyötyä EU:sta sitten on? Yhdistyneenä Eurooppa ja EU on paljon vahvempi kamppailtaessa Yhdysvaltojen ja Japani-Kiinan kanssa. EU:n ongelmat ovat eri kielissä, kahdessa pääuskonnossa ja erilaisissa historioissa sotineen. Jokaisella EU-maalla on oma Karjalansa.

* * *

 Tätä kirjoitettaessa pääministeri ei ole vielä antanut selvitystään Eduskunnan Suurelle valiokunnalle Nizzan tapahtumista. Selvää on, että näissä asioissa eurooppalaista huipputasoa edustava Lipponen on pystynyt ulosmittaamaan paljon siitä, mihin moni muu ei olisi pystynyt. Tuskinpa Ruotsin pääministeri Göran Persson pystyy läheskään samaan, vaikka Ruotsin tulevana puheenjohtajamaana pitäisi olla todella keskeinen. Suomen ja Ruotsin välit EU-asioissa eivät ole oikein hyvät. Ruotsi ei pysty sulattamaan Suomen suhteellisen hyvää asemaa EU:n byrokratiassa. Samanlainen vieroksunta Suomea kohtaan on Pohjoismaiden Neuvoston puitteissa.

Mitä Nizzassa todella päätettiin? Tämän selvittämiseen menee varmasti pitkä aika. Saattaa olla, että USA:n presidentinvaalien tapaan kaikki asiat eivät selviä koskaan. Suomen neuvoteltua ETA-sopimuksen yön tunteina, kokoushuoneessa ilman papereita olleet ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen ja ulkoministeri Paavo Väyrynen olivat kokoussalista ulos tullessaan eri mieltä päätöksen todellisesta sisällöstä. Toivottavasti Suomen valtuuskunta voi olla yksimielinen siitä, mitä Suomen kannalta päätettiin. Saattaa tietysti olla, että ulkoministeri Erkki Tuomioja joutuu järjestämään oman tiedotustilaisuuden siitä, mitä Nizzassa oikein päätettiin.

* * *

Jos mielipidetiedusteluihin voi jollakin tavoin luottaa, SDP:n kannatus ei ota noustakseen. Paitsi itse asioilla, kansalaisten näkökulmasta kannatusta luodaan myös mielikuvilla.