TERVEYSALA KUNNIAAN (pakina, Hämeen viikkolehti, Lahti ja Ympäristö, Oma lähiö, 20.8.01)

Lääkärilakko on ohi.

Lakko saatiin onneksi päättymään nykyisen voimassa olevan lainsäädännön keinojen puitteissa. Puheet lakko-oikeuteen puuttuvasta uudesta lainsäädännöstä ovat melko mahdottomia edes ajatuksena, koska Suomessa työ markkinajärjestöillä on valta ja vastuu päättää työn hinnasta. Vallan ja vastuun siirtäminen palkkakysymyksissä esimerkiksi yhä enemmän jollekin pakkosovittelulautakunnalle johtaisi taktikointiin sopimusneuvotteluissa ja vaikeissa tilanteissa laajemminkin vetäytymiseen sovittelulautakunnan selän taakse. On parempi, että kunkin sektorin työnantajat ja työntekijät sopivat millä hinnalla työntekijä tavallaan myy työvoimansa työnantajalle eli lääkäreitten osalta lääkäriliitto kunnalliselle työmarkkinalaitokselle.

* * *

Suomen terveysala on nyt merkittävässä tienhaarassa. Minun mielestäni terveysala kokonaisuudessaan on otettava maamme tärkeäksi painopistealueeksi. Tämä tarkoittaa mm. valtion ja kuntien taloudellisen panoksen lisäämistä terveysalalle, parempia palkkoja ja työoloja, tehokkaampaa tilojen käyttöä, mutta ennen kaikkea potilaan näkökulmasta tehtyjä parannuksia. Esimerkiksi lääkäreitten työ on sananmukaisesti elintärkeää. Heidän vastuullaan on viimekädessä päivittäin monien ihmisten henki. Kun se sattuu omalle tai lähiomaisen kohdalle, näkee lääkärin ja muun terveyshenkilöstön merkittävyyden. Tällöin tarvitaan monesti Jari Litmasen, Mika Häkkisen, Teemu Selänteen, Janne Ahosen tai Jorma Ollilan tapaisten esimerkkien tasoisia suorituksia ihmishengen.

* * *

Pienelle kansalle korkeatasoiset terveyspalvelut ovat lukutaidon, oman äidinkielen ja oman kulttuurin ohella itsenäisyyden kulmakiviä. Nyt meiltä on jo noin 4000 terveysalan ammattilaista lähtenyt palvelemaan saatuaan Suomassa koulutuksen muiden valtioiden kansalaisia. Samaan aikaan terveysala, lääkärit mukaan luettuna, on tullut entistä naisvaltaisemmaksi. Samalla se on tehnyt pikkuhiljaa terveysalasta työ n vaativuuteen ja koulutustasoon sekä epäsäännöllisyyteen nähden matalapalkkaisen alan. Samanlainen kehitys on ollut valtion ja kuntien hallinnossa yleensäkin, kuten koulu- ja sosiaalialalla sekä tuomioistuinlaitoksessa. Terveysalallakaan ei voida antaa asioiden kehittyä niin huonoiksi, että alalle hakeutuvat pikkuhiljaa vain ne, jotka eivät pääse paremmin palkatuille ja arvostetuille aloille. Terveysalan työ n kovuuden ja vaativuuden vuorotöineen tietää vasta sitten, kun sitä tekee itse tai saa siitä muutoin todenperäisen selvityksen

* * *

Kaikki työ on tärkeää. Mutta ihminen ja hänen koneistonsa on monimutkainen, hienosäikeinen ja helposti haavoittuva. Sen kunnossa pitämiseksi ja korjaamiseksi tarvitaan hyviä ammattilaisia. Mitä me teemme mitä hienoimpia palveluita tarjoavalla kännykällä tai internetillä, jos emme ole terveydellisesti kunnossa. Jossain vaiheessa elämäänsä ihminen voi joutua tilanteeseen, jossa hän olisi valmis maksamaan sairaudestaan parantuakseen mitä tahansa. Jos terveyskeskukset ja keskussairaalat toimivat hyvin korkeatasoisesti ne pystyvät pitämään ihmisiä kunnossa ja parantamaan vaikeistakin sairauksista. Jos julkinen sektori ei toimi ja palvelujen taso ei ole mahdollisimman korkea, varakkaat henkilöt turvautuvat yksityiseen sektoriin Suomessa tai ulkomailla. Kuten peruskoulussa tai päivä hoidossa myös terveysalalla julkisen sektorin palveluiden ja henkilöstön on oltava niin korkeatasoisia, että yksityisen palvelun laajentamiseen ei ole tarvetta.

Terveysala kunniaan, muistaen, että viime kädessä kyse on potilaan terveydestä tai sairauden hoitamisesta.