TORSTAINA 14. JOULUKUUTA 2000 kello 17.40

Hallituksen esitys työsopimuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Ensimmäinen käsittely

Jouko Skinnari /sd: Arvoisa puhemies! Työsopimuslaki muine lakeineen on ollut viitisen vuotta valmistelussa. Lakiehdotus, jonka hallitus antoi lokakuussa eduskunnalle, perustuu kolmikantaperiaatteella toimineen työsopimuslakikomitean työhön. Tämä työ antoikin hyvän pohjan sille, mitä hallitus esityksessään aikanaan on esittänyt.
Haluan tässä yhteydessä lausua vilpittömästi kiitokseni kaikille, niin työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan jäsenille kuin myös perustuslakivaliokunnan jäsenille ja lakivaliokunnan jäsenille, eli varamiehineen noin kolmasosalle eduskuntaa, joka osallistui tämän asian ripeään valmisteluun. Kaikissa valiokunnissa nämä lausunnot, tai tässä tapauksessa käsittelyn pohjana oleva työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan mietintö, ovat yksimielisiä. Se kuvastaa sitä, että eduskunta omalta osaltaan on ottanut vastuun ja tehnyt sen hyvin vakavasti löytääkseen yksimielisyyden työelämän kannalta keskeisen lainsäädännön osalta.
Työsopimuslaki todellakin on työelämän peruslaki. Muutakin lainsäädäntöä tähän liittyi, muun muassa työehtosopimuslaki ja sopimisen vapaus täydentävät sitä jokapäiväistä arkielämää luottamushenkilöjärjestelmineen ja työsuojeluviranomaisineen, jotka suomalaisella työpaikoilla tällä hetkellä ovat. Nyt valmistunut lakiehdotus on huomattavasti selkeämpi niin lakiteknisesti kuin kielellisestikin kuin voimassa oleva työsopimuslaki ja antaa tässä mielessä tälle arkipäivän sovellutukselle sellaisen pohjan, että ainakaan periaatteessa ei tarvitsisi lähteä käymään oikeutta siitä, mitä tarkoitetaan. Mutta on täysin selvää, että tässä laissa, mutta ehkä erityisesti tässä, kuten muissakin, hyvä juristi löytää aina syyn oikeudenkäyntiin, niin myös työsopimuslaissa.
Työsopimuslaki laajentaa nyt niiden asioiden piiriä, joista voidaan poiketa valtakunnallisten työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välisillä työehtosopimuksilla. Työsopimuslaki on tarkoitettu paremmin istumaan siihen muuttuneeseen työelämän ympäristöön, joka meillä Suomessa kansainvälistyvässä ja kansainvälistyneessä työympäristössä on, mutta valiokunnassa todettiin myös se, että kaikilta osin tässä ei pystytä tähän vastaamaan. Siinä mielessä viiden vuoden valmistelu, ja se, että kaikki muuttuu nopeasti, vaikuttavat siihen, että lakitekstin tekeminen yksimielisesti ja ottamalla huomioon myös työmarkkinajärjestöjen näkökulmat, ei ole tässäkään suhteessa helppoa.
Yleissitovuuden kriteerit määritellään uudessa laissa aikaisempaa tarkemmin. Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta on mietinnössään todennut, että tilastoaineiston käyttöön liittyy nykyisellään ongelmia. Tähän on sitten kiinnitetty, niin kuin eduskunnassa yleensä tapana on, valiokunnan mietinnössä huomiota ja todettu, että niin Tilastokeskuksen kuin asianomaisten tahojenkin tulisi tätä tilastointia kehittää, jotta se antaisi paremman pohjan käytännön yleissitovuutta koskeville ratkaisuille. Jatkossa laajapohjaiset ja laajapohjaisemmat tilastoaineistot on otettava yhtenä seikkana työsopimuksen edustavuuden arvioinnissa, mutta painoa on pantava myös asianomaisen alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuudelle, alan yleiselle järjestäytymisasteelle puolin ja toisin, joka Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on korkea sekä yleissitovuuden tavoitteelle olla vähimmäisehtojen laaja turvaaja. Kaiken kaikkiaanhan työsopimuslaki on laki, joka toiselle osapuolelle, tässä mielessä palkansaajalle, heikommalle osapuolelle, tarjoaa sitä turvaa, jota hän tarvitsee tietääkseen pitemmällä tähtäyksellä, mitä hänelle itselleen tulee tapahtumaan.
Toisaalta työsopimuslain muuttaminen tässä ja nyt on sikäli tärkeätä, kun, kuten Nizzassa sovittiin, Euroopan unioni tulee laajenemaan ja todennäköisesti liikkuvuus, vaikkei se koskaan ole ollut sellaista kuin on kuviteltu, työntekijöitten osalta tulee kasvamaan muun muassa Suomen suuntaan, että meillä on nämä pelisäännöt. Tämä on tärkeätä niille, jotka tänne muuttavat, mutta myös meidän omalle henkilöstöllemme, jotta ei ainakaan sääntöjen eli tässä tapauksessa lakien osalta anneta mahdollisuutta siihen, että työpaikoilla ei noudateta samoja säännöksiä riippuen siitä, mistä maasta nämä ihmiset ovat.
Työehtosopimuksen yleissitovuuden olemassaolo ratkeaa kiireellisessä viranomaismenettelyssä, josta säädetään erillisessä laissa työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta. Riippumaton lautakunta käsittelee automaattisesti työehtosopimuksen yleissitovuusluonteen saatuaan tiedon työehtosopimuksen syntymisestä. Työnantaja ja työntekijäjärjestöt sekä yksittäiset työnantajat ja työntekijät, joita asia koskee, voivat tarvittaessa valittaa päätöksestä työtuomioistuimeen. Yleissitovat työehtosopimukset ovat vahvistamisen jälkeen maksutta jokaisen saatavilla yleisessä tietoverkossa. Muutos nykyiseen on merkittävä. Yksittäisten työnantajien ja työntekijöitten ei tarvitse arvailla, onko työehtosopimus yleissitova vai ei. Tieto yleissitovista työehtosopimuksista, oikeusvarmuus ja selkeys työmarkkinoilla lisääntyvät. Näin oikeusriidat vähenevät.
Uusi työsopimuslaki turvaa vuokratyöntekijöille vähimmäisehdot ja parantaa epätyypillisissä työolosuhteissa olevien asemaa. Tämä on myös erittäin tärkeä asia, koska vuokratyön merkitys käytännössä valitettavasti on lisääntynyt. Mikäli työvoimaa vuokraava yritys ei ole sidottu normaali- ja yleissitovaan työehtosopimukseen, vuokratyöntekijän työsuhteessa tulee noudattaa vähintään niin sanottua käyttäjäyritystä sitovan työsopimuksen vähimmäisehtoja. Eduskunta on jo vuonna 1996 edellyttänyt vuokratyövoiman käyttöön ja välitykseen liittyvien epäkohtien poistamista.
Arvoisa puhemies! Lopuksi ihan muutamia asioita, jotka työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan, perustuslakivaliokunnan ja lakivaliokunnan työn pohjalta tulivat muutoksina näihin hallituksen lakiehdotuksiin: tässä toisin sovittavissa olevien asioiden luettelosta laittoman irtisanomisen vahingonkorvaus, joka liittyy työsuhteen päättämiseen, sekä työsopimuslaissa tarkoitettujen saatavaa koskeva kanneaika. Nämä on tässä muutettu ja täsmennetty. Laki- ja perustuslakivaliokunta pitivät kanneaikaa koskevaa hallituksen esitystä oikeusturvan kannalta ongelmallisena, ja tässä esitetäänkin, että kahden vuoden kanneaika lasketaan työsuhteen päättymisestä eikä työsuhteen irtisanomisen toimittamisesta ja henkilövahingot jäävät erityisen kahden vuoden kanneajan ulkopuolelle.
Lakiehdotuksen vahingonkorvaussäännöksiä esitetään selkeytettäväksi ja täydennettäväksi prosessuaalisilla täsmennyksillä lakivaliokunnan ehdotuksen mukaisesti. Tämä pykälä on yksi pisimpiä, joita olen koskaan nähnyt, mutta toivottavasti se osaltaan auttaa tulkitsemaan vahingonkorvaustilanteita. Lisäksi työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta esittää, ettei työntekijöilläkään ole koeaikana oikeutta purkaa työsuhdetta epäasiallisilla perusteilla.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintöön liittyy myös ponsi. Itse en kovin herkästi halua näitä selontekoja eduskunnalle, mutta tässä nyt on lähdetty siitä, että selonteko annettaisiin. Koska EU:n puitteissa eduskuntaan tulee näitä papereita harva se viikko, erilaisia ohjelmia työelämän kehittämisestä, työllisyyden parantamisesta ja koska myös oma lainsäädäntömme on suhteellisen pirstaleisena syntynyt, saataisiin nyt tältä osin edes kokonaiskuva siitä, missä ollaan, ja toisaalta myös kokonaiskuva siitä, mihin ollaan menossa, joka olisi sitten työmarkkinajärjestöjen lisäksi myös alan muiden asiantuntijoiden ja elinkeinoelämän näkökulmista tehty vastaamaan kansainvälistä kehitystä niin Euroopassa, Yhdysvalloissa kuin myös Aasiassa, jotta meillä Suomessa oltaisiin näissäkin kysymyksissä ajan tasalla. Tämä selonteko tulisi antaa ensi eduskunnan aikana viimeistään vuonna 2005, eli jos aikoo selontekoa päästä käsittelemään ja antamaan se selonteko, selonteon antamisessa ja siihen vaikuttamisessa vaikuttaa se, että kuuluu asianomaiseen puolueeseen, joka on hallituksessa, ja jotta pääsee eduskunnassa käsittelemään, tulee valituksi uudelleen eduskuntaan.